Hyvinvoiva aikuinen kasvattaa hyvinvoivia lapsia

Julkaistu 22.06.2021 Kirjoittajalta Anna Vanhala

(Kirjoittajat: Senni Enroos ja Elina Rouhiainen, varhaiskasvatuksen opettajia)

Meidän päiväkoti on pieni, kahden lapsiryhmän talo, jossa työskentelee tällä hetkellä seitsemän kasvattajaa sekä ohjaaja. Toimintasuunnitelmamme arvoihin olimme tälle toimintakaudelle kirjanneet lapsilähtöisyyden, pienryhmäpedagogiikan, kielen kehityksen, leikin sekä oppimisen ilon. Tätä oppimisen iloa halusimme lähteä kehittämään myös meissä kasvattajissa.

Päätimmekin yhdessä tuumin syksyllä 2020 tutustua positiivisen pedagogiikan maailmaan. Koko työyhteisö sitoutui lukemaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Yhteisten keskustelujen pohjalta alkoi arkeemme muovautua erilaisia käytäntöjä: esimerkiksi vahvuusvarikset ja taitotimantit sekä kasvattajien kehu- ja kiitostaulu.

Positiivinen pedagogiikka on vaatinut meiltä kaikilta itsen ja omien toimintatapojen tutkiskelua. On ollut ihana huomata, miten ennakkoluulottomasti jokainen kasvattaja lähti mukaan uuden toimintakulttuurin luomiseen. Oppimisen ja kehittämisen polku on vasta alussa, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Saadaksemme vahvemmin jalkautettua positiivisen pedagogiikan ajatuksia työhömme suunnittelimme yhdessä työyhteisön kanssa Meidän talon vuorovaikutuksen pelisäännöt. Yhdessä käytyjen keskustelujen pohjalta seuraavat asiat nousivat kaikista tärkeimmiksi:

  • Vuorovaikutus on meillä arvostavaa ja positiivista.
  • Annamme toisella aikaa kertoa asiansa ja kuuntelemme aidosti mitä toisella on sanottavana.
  • Pyrimme pitämään yllä positiivista ilmapiiriä huomioimalla toisiamme; pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys. Esimerkiksi aamulla hyvät huomenet ja iltapäivällä heipat ovat tärkeitä. Jokainen tulee kohdatuksi ja huomioiduksi.

Pakkopositiivinen ei kenenkään tarvitse olla, eikä pidäkään, huonotkin päivät saa näyttää. Asenne kuitenkin vaikuttaa siihen, miten annamme huonon päivän vaikuttaa itseemme ja sitä kautta myös muihin.

Sovimme myös, että vuorovaikutuksen tulee olla avointa, luottamuksellista ja rehellistä. Olemme huomanneet sen, että mitä avoimemmin olemme valmiita tuomaan mietityttäviä asioita esille, sitä helpompaa on niiden puhuminen. Sillä jos millä on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin ja työilmapiiriin. Asiat käsitellään asioina, ne eivät henkilöidy. Emme voi ottaa vastuuta siitä, miten toinen reagoi, mikäli olemme asioista eri mieltä. Ymmärrämme kuitenkin, että toisen tunteet ovat totta. Tarvittaessa voimme kysyä, mitä toinen tarkoitti ja pyytää anteeksi, jos jollain tapaa loukkasimme.

Näillä vuorovaikutuksen pelisäännöillä haluamme madaltaa kynnystä vaikeidenkin asioiden esille tuomisesta. Mitä vähemmän keskustelua käydään ”pihaparlamenteissa”, sitä luottavaisempi mieli meillä on toisiamme kohtaan.

Se, mikä tekee meidän työyhteisöstämme vielä mukavamman, on se, että olemme joustavia. Pystymme tarvittaessa luopumaan valmiista suunnitelmistamme ja mukauttamaan toimintaamme vallitsevan tilanteen mukaan. Kukaan ei loukkaannu siitä, jos omat ideat ja toiminnat eivät toteutuisikaan juuri tänään. Joustamista ja muutoksensietokykyä on korona-aika kasvattanut meissä kaikissa. Nähtäväksi jää, millaiseksi tulevaisuudessa meidän arki varhaiskasvatuksessa muovautuu.

Ennen kaikkea jokainen tekee työtä omalla persoonallaan ja annamme jokaiselle mahdollisuuden tehdä töitä omalla tavallaan. Tärkeintä kuitenkin on, että yhteisesti sovittuun tavoitteeseen päästään, vaikka tavat sen saavuttamiseksi olisivatkin erilaisia.

Huomataan hyvä toisissamme ja kannustetaan toisiamme tekemään parhaansa. Me riitämme sellaisina kuin olemme.

 

Kirjoittajat Senni Enroos ja Elina Rouhiainen toimivat varhaiskasvatuksen opettajina Malmingin päiväkodissa. Malmingin päiväkoti valittiin Kotkan kaupungin Vuoden 2021 työyhteisöksi.