Kouvola

Suomen 10:nneksi suurimman kaupungin, Kouvolan, museotarjonta on Kymenlaakson runsain. Suurin osa niistä on erikoismuseoita, joissa voi tutustua mm. kaupankäyntiin, radioihin, kestikievariaikaan tai pienoisrautateihin. Kymenlaakson teollisuuden historiaa on esillä Ankkapurhan teollisuusmuseossa ja maailmanperintökohde Verlassa. Kymenlaakson ainoa taidemuseo sijaitsee myös Kouvolassa.

Ankkapurhan teollisuusmuseo

Ankkapurhan teollisuusmuseo
Ankkapurhan teollisuusmuseo

Pasilantie 1
46900 Inkeroinen

Avoinna

Museo on suljettu toistaiseksi ainakin kesäkuun loppuun

Tiedustelut

040 755 2785

museo.opas(at)storaenso.com

hanna.myllyntausta(at)storaenso.com

Palvelut

opastus aukioloaikana ja tilauksesta

Ankkapurhan teollisuusmuseo sijaitsee Inkeroisissa Stora Enson tehdasalueella vanhan, vuonna 1872 Ankkapurhan Lohisaarelle perustetun puuhiomon ja kartonkitehtaan tiloissa. Museon ydin ja arvokkain kokonaisuus on Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone, pahvimankeli. Saksasta ostettu, alkuperäiselle paikalleen entisöity kone käynnistyi vuonna 1897 ja pysäytettiin lopullisesti vuonna 1978. Ainutlaatuisen konevanhuksen pituus on 60 metriä ja työleveys puolitoista metriä. Sen huippunopeus oli 30 metriä minuutissa ja keskimääräinen vuosituotanto 6 000 tonnia.

Museon perusnäyttely esittelee Ankkapurhan varhaisvaiheita, henkilökunnan työ- ja elämänoloja sekä teollisuuden kehitystä runsaan sadan vuoden aikana. Näyttelyssä on yli 220 valokuvaa, karttoja ja taulukoita sekä yli 160 esinettä. Osa näyttelystä on vanhan vesivoimalaitoksen generaattorisalissa.

Teollisuusmuseoon kuuluu myös toimiva museopaja, jossa esitellään useiden sukupolvien teollisuusseppien työtä ja työvälineitä aidossa pajaympäristössä. Ammattitaitoinen seppä sälleineen antaa sovittaessa museossa työnäytöksiä. Museovirasto on nimennyt teollisuusalueen Suomen metsäteollisuuden muistomerkiksi.

Elimäen kirkkomuseo

Mettäläntie 3
47200 Elimäki

Avoinna

tilaisuuksien yhteydessä

Tiedustelut

040 849 2612

Elimäen kirkkomuseo sijaitsee seurakuntakeskuksen salin parvella. Museon esineistö on peräisin sen välittömässä läheisyydessä olevasta Elimäen kirkosta, joka kuuluu maamme vanhimpiin puisiin ristikirkkoihin. Se on valtakunnallisesti merkittävä rakennus ja yksi harvoja säilyneitä 1600-luvun kansanomaisen kirkkorakennustaiteen edustajia maassamme. Kirkon kellotapuli on 1790-luvulta ja kirkkoa ympäröivää hautausmaata on käytetty 1600-luvulta aina vuoteen 1885 asti.

Museoon on tallennettu Elimäen kirkon historiaan liittyviä esineitä, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Esille on aseteltu mm. kirjallisuutta, ehtoollisastioita ja kirkkotekstiileitä. Myös itse kirkko on näkemisen arvoinen 1600-luvulta peräisin olevine alttaritauluineen, kuoriaitoineen ja saarnastuoleineen

Elimäen kotiseutumuseo

Alppiruusuntie 98
47200 Elimäki

Avoinna

5.6.–2.8.2020: pe–su 11.00–16.00

Tiedustelut

0400 539 273, 040 545 8106

Pääsymaksut

Vapaaehtoinen pääsymaksu

kotiseutumuseo.fi

Elimäen kotiseutumuseo on ulkomuseo, jonka seitsemän rakennusta on siirretty museoalueelle eri puolilta Elimäkeä. Museoalueella on vanha talonpoikaistupa, luhtiaitta, pikkuaitta, savusauna, sepän paja, kauppamakasiini ja riihirakennus hevoskiertoineen. Ulkomuseoalueen erikoisuus on ns. mamsellimylly, tuulimylly joka on alkujaan kuulunut Mustilan kartanoon ja on sijainnut nykyisellä paikallaan “Höyhensaarella” jo yli 40 vuotta.

Enäjärven Maamiesseuran kylämuseo

Sorsankuja 3
46450 Enäjärvi

Avoinna

sopimuksesta

Tiedustelut

0400 586 115

Enäjärven Maamiesseura päätti kokouksessaan 15.12.1955 perustaa Enäjärvelle kylämuseon. Museon tarkoituksena oli tallentaa kylän talonpoikaisesineistöä tuleville sukupolville. Vuonna 1961 pystytettiin Suutarinmäelle, Seuratalolle, Valio Porvarin lahjoittama hirsinen aittarakennus.

Tämä Puustellin riista-aittana toiminut rakennus on alun perin rakennettu 1802 ja lahjoituksen myötä siitä tuli kylämuseon esine numero 1. Enäjärven Maamiesseuran kylämuseon esineet inventoitiin ja taltioitiin uudestaan sekä kuvallisesti että luettelomaisesti syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Samalla Maamiesseuran kylämuseo siirrettiin uuteen paikkaan Kylätalon pihapiiriin.

Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo

Pajaraitti 1
45100 Kouvola

Avoinna

10.6.-9.8.2020. Ke-su klo 12.00-16.00

Putkiradiomuseo
Kouvolan Miljöö- ja radiomuseo.

Tiedustelut

020 615 6157

museo@putkiradiomuseo.fi, sotilasradiomuseo@putkiradiomuseo.fi

Pääsymaksut

5 €, lapset ilmaiseksi

Palvelut

myyntipiste, opastus tilauksesta

putkiradiomuseo.fi

Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo on miljöömuseo, joka kertoo radion historiaa 1920-luvulta 1960-luvun transistoriradioiden aikakaudelle asti. Museon kokoelmissa on noin 2 000 luetteloitua putkiradiota ja saman verran on luettelointivaiheessa. Museossa putkiradion aikakaudet on jaettu omiin huoneisiinsa, joten vierailija voi tutustua radion historiaan pala kerrallaan, aikajärjestyksessä. Museon erikoisuutena ovat sotilasradiot.

Museon yhteydessä on myös radiokorjaamo laitteineen ja varaosineen. Kouvolan Putkiradiomuseon yhteydessä harrastetaan myös radioamatööritoimintaa.

Kouvolan Putkiradiomuseo sijaitsee Kaunisnurmen museokorttelissa. Museoon on noin 500 metrin matka rautatie- ja linja-autoasemalta.

Kouvolan pienoisrautatiemuseo semaforo – trenorama

Kouvolan pienoisrautatiemuseo
Kouvolan pienoisrautatiemuseo

Asemakatu 2
45100 Kouvola

Avoinna

Museo on suljettu kesän 2020.

Tiedustelut

0400 711 607

Semaforo

Vanhassa VR:n koulurakennuksessa, lähellä Kouvolan rautatieasemaa, toimii rautatiekaupunkiin hyvin sopiva pienoisrautatiemuseo Semaforo. Museossa on esillä mm. junien ja junaratojen pienoismalleja sekä muuta rautatieaiheista esineistöä. Museon yhteydessä on myös viihtyisä kahvitupa Onkapannu.

Pienoisrautatiemuseon sydän on keskieurooppalaistyyliseen kaupunkimaisemaan sijoitettu rautatie, jossa liikennöi yli 20 junaa. Junia ohjataan tietokoneen avulla tai manuaalisesti. Radalle on mahdollista myös simuloida käyttöhäiriö.

Ratapihalla liikkuu aidon tuntuisena huippunopeat luotijunat TGV Duplex V 130 ja SBB Intercity BR 460-046, kaksikerroksinen lähiliikennejuna SBB RABe 511-005 ZVV, 1910-luvun höyryä puhalteleva SJ 939 veturi, jonka perässä kulkevat kaksiakseliset vanhat III lk puuvaunut, Sr 3 Vectron rekkoja kuljettava erikoisjuna tai Venäjän-liikenteen RZD suur nopeus Juna Sapsan, Repin-Juna HSK – Pietari ja Vr:n Sr 2 3207 pikajuna.

”Pyrin laittamaan liikkeelle aina sellaisia junia, joiden uskon kutakin kävijää kiinnostavan.” Junat kulkevat täsmälleen samalla tavalla kuin VR, näet miten junan turvajärjestelmä toimii, mutta pienemmässä mittakaavassa. Esitys kestää 45 minuuttia.

Suuri vetonaula on iso puujuna, jonka mittasuhde on 11.25. Se puksuttelee päiden yläpuolella 35 metrin ympyrää. Kiinnostava on myös veturi, joka kulkee ylösalaisin. Museon tietokoneelta löytyy UIC rautatiealan sanasto. Se sisältää 26 000 sanaa ja 16 kieltä. Voit käyttää kolmea kieltä yhtä aikaa, kokeile itse ja käännä!

Pienoisrautatiet kiinnostavat yhtä lailla lapsia ja aikuisia. Tämä museo on ainoa paikka Pohjoismaissa, jossa yleisö pääsee näkemään automaattisella junaliikenteen ohjausjärjestelmällä toimivan pienoisrautatien.

Museon yhteydessä on myös pienoismallikorjaamo laitteineen ja varaosineen. Kouvolan pienoisrautatienmuseo semaforo − trenoraman yhteydessä toimivat myös teknillisten pienoismallien harrastajat.

Puolakan talomuseo

Museonmutka 31
45100 Kouvola

Avoinna

1.1.–31.12.2020 ma–su klo 10.00-1800. Tapahtumapäivinä pidempään.

Pääsymaksut

Ei sisäänpääsymaksua

Tiedustelut

Puolakan talomuseo 040 660 5153
Jouni Sjöblom 040 553 0336

Palvelut

Kahvila, vaihtuvia taidenäyttelyitä, tapahtumia ja tilaisuuksia, opastettuja kierroksia, paikallishistoriallisia työpajoja lapsille

kansanoopperakuoro.fi/puolakan-talomuseo/

Puolakan talomuseo sijaitsee vanhassa Kymijoen kulttuurimaisemassa Kouvolan Mäkikylässä. Alueella on vahva historia, onhan talomuseolta näkyvä Kymijoki ollut Venäjän ja Ruotsin raja. Puolakan rakennukset ovat aikanaan muodostaneet lähes umpipihan. Puolakan tunnelmallinen tupa on 1700-luvulta ja aitat 1800-luvun alusta. Muut piharakennukset ovat 1900-luvun alusta. Talon viimeiset asukkaat olivat neljä naimatonta sisarusta, joista viimeinen, Otto Puolakka, kuoli 1957. Museoksi tila ostettiin vuonna 1962. Vuodesta 2012 asti museo on ollut tyhjillään, kunnes Jouni Sjöblom osti museon vuoden 2020 alusta, ja kesäkuussa se avattiin uudelleen yleisölle. Koe idyllinen entisaikojen tunnelma Puolakan pihapiirissä sekä historiaa henkivässä tuvassa. Voit myös tutustua tilan lampaisiin ja kanoihin ja käydä katsomassa vaihtuvia taidenäyttelyitä. Tänä kesänä nähtävillä on Leena Raussin ja Eeva-Kaisa Puuskarin maalauksia, Hannele Jokirannan makrameita ja Anu Hedborgin valokuvia. Kahvila palvelee koko kesän.

Poikilo-museot

Kouvolan kaupunginmuseo
Kouvolan taidemuseo

Varuskuntakatu 11

Poikilo
Poikilo

45100 Kouvola

Avoinna

ti-pe 11.00-18.00, la-su 12.00-17.00

Tiedustelut

020 615 8486

Pääsymaksut

Taidemuseo tai kaupunginmuseo 7/5 €, yhteislippu 11/8 €, alle 18 vuotiaat vapaa pääsy

Museokortti

Palvelut

auditorio, kahvila, myyntipiste, opastus tilauksesta

poikilo.fi

Kouvolan alueella pääsee nauttimaan museoista
Kouvolan alueella museoiden ystäville on runsaasti nähtävää ja koettavaa. Kaupungin omistamat Poikilo-museot täydentävät pienten erikoismuseoiden kuten radio- ja pienoisrautatiemuseon tarjontaa monipuolisella näyttelyohjelmallaan.

Kouvolan kaupungin Poikilo-museot toimii Kouvola-talossa, jossa on Kouvolan taidemuseo Poikilo ja Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo. Lisäksi talossa on pienemmät näyttelytilat Poikilo-galleria ja Kouta-galleria sekä mediataidetta esittävä Kino-Poikilo.

Poikilo-sana tulee taiteilija Pekka Nissisen veistämästä puisesta Poikilo-maskotista. Tarinan mukaan Poikilo merkitsee onnellista vaihtokauppaa, rakkautta ja iloa. Siinä on kyse samoista asioista kuin taidekokemusten kartuttamisessa.

Kouvolan taidemuseo Poikilo
Taidemuseon näyttelyt käsittelevät pääasiassa oman aikamme taidetta. Museossa on vuosittain kolme korkeatasoista taidenäyttelyä.

Taidemuseon kokoelmat koostuvat Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupunkien sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kuntien taidekokoelmista. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Kaakkois-Suomen taidesäätiön kokoelmat. Teoksia on noin 2 400. Vaikka merkittävin osa kokoelmasta on 1960-luvun informalismia, kokoelmien juuret ovat 1900-luvun alkupuolella.

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo
Kaupunginmuseon näyttelyt kertovat koko Kouvolan alueen historiasta. Päänäyttelyn ohella museossa järjestetään pienimuotoisia, lyhyempikestoisia näyttelyjä.

Kaupunginmuseon esinekokoelmassa on noin 35 000 esinettä. Tavallisten arjen esineiden lisäksi kokoelmassa on muun muassa maanviljelyn, koululaitoksen, terveydenhoidon ja kaupankäynnin historiaan liittyviä esineitä.

Kaupunginmuseon kuva-arkiston kokoelmissa on yli 120 000 valokuvaa ja negatiivia eri puolilta Kouvolaa. Eniten kuvia on Kuusankoskelta, Kouvolan keskustasta ja Valkealasta. Valokuvia on kaikilta elämän alueilta 1800-luvun lopusta nykyaikaan.

Museokauppa Poikilo
Kouvola-talossa on myös museokauppa, joka myy pääsylippujen lisäksi lahjatavaroita, matkamuistoja ja paikallisia tuotteita.

 

Kuusankosken kotiseututalo

Kotiseututie 12
45700 Kuusankoski

Avoinna

24.6 ‒ 27.9.2020: ke-pe 10.00–17.00, la, su 11.30–15.00

Kettumäen kotiseututalo
Kettumäen kotiseututalo

Tiedustelut

044 792 1870

kuusankoskiseura.fi/kotiseututalo

Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttinen, pyöröhirsinen rakennus. Vuonna 1897 valmistunut Kymintehtaan Mäkikoulu siirrettiin kotiseututaloksi Kettumäelle vuonna 1957. Kotiseututalossa on esillä kaupunginmuseon esineistöä sekä kesäkautena viisi vaihtuvaa näyttelyä, joiden järjestämisestä vastaa Kuusankoski-Seura ry.

Museotalo Warpunen

Reunalinja 7
46900 Inkeroinen

Avoinna

Museo on suljettu kesän.

Tiedustelut

040 755 2785

museo.opas (at) storaenso.com
hanna.myllyntausta (at) storaenso.com

Pääsymaksu

vapaaehtoinen pääsymaksu

Museotalo Warpunen on työntekijäperheille 1900-luvun alussa rakennettu asuintalo, joka sijaitsee tehtaan asuntoalueella lähellä teollisuusmuseota. Talossa on neljä mielenkiintoista kokonaisuutta: 1900-luvun alun työntekijäkoti, 1920-luvun konttori, konttorikonenäyttely ja 1940-luvun lopun ”heteka-ajan koti”.

Työntekijäkodin kalustus, käyttöesineet ja käsityöt kertovat suurperheen elämästä 40 neliön asunnossa. Keittiö oli todellinen monitoimihuone ja kamaria koristivat taidokkaat käsityöt. Heteka-ajan kodissa esitellään muun muassa oikea heteka peittoineen ja seinävaatteineen sekä toisen maailmansodan aikaisia puu- ja paperikenkiä.

Ranta-Pukin kievarimuseo

Kymijoentie 42
Anjala

Avoinna

7.6-30.8.2020 su 12.00-16.00

Ranta-Pukin kievarimuseo
Ranta-Pukin kievarimuseo

talkootiistaisin  9.00-12.00, sekä tapahtumien aikana.

Tiedustelut

040 564 2452

Pääsymaksu

vapaaehtoinen

Palvelut

opastus aukioloaikana ja tapahtumien yhteydessä, sekä tilauksesta

anjala-seura.info/kievarimuseo

Ranta-Pukin kievarimuseon rakennusryhmä edustaa 1800-luvun lopun talonpoikaisrakentamista ja on sellaisena osa arvokasta perinnemaisemaa. Museona sen arvoa nostaa se, että rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, eivät muualta siirrettyjä. Myös osa esineistöä jäi paikoilleen, kun Pukin talouskeskus rakennettiin uuteen paikkaan.

Viime vuosien aikana museoaluetta on kehitetty Leader-rahoituksen ja paikallisten tukijoiden turvin. Museolla on kunnostettu rakennuksia ja rantaan on rakennettu lauttalaituri. Seuran jokilautta kuljettaa väkeä vesiltilanteen salliessa tilauksesta ja tapahtumapäivinä Kymijoella, Anjalanlahdella ja Piirteenkosken tienoilla.

Ranta-Pukin vuonna 1884 rakennetun päärakennuksen huoneista osa on kalustettu tilalla 1900-luvun alussa toimineen kestikievarin mukaisesti, osassa on vaihtuvia näyttelyitä. Ulkorakennuksissa on nähtävillä menneen ajan maatalouskalustoa. Vaihtuvassa näyttelyssä on esillä Marja Ahtiaisen posliini töitä/maalauksia sekä Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyyn liittyen kolmen anjalalaisen henkilön esittelyt. Navetassa on vaihtuvana näyttelynä Hannu Pakkasen ja Teija Vuontelan maalauksia.

Suomen puotimuseo

Vanhatie 22
45370 Valkeala

Avoinna

3.6.–16.8.2020: ke–pe 12.00–18.00 la–su 12.00–15.00

Valkealan kotiseutumuseo
Valkealan kotiseutumuseo

Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan

Tiedustelut

045 667 2505

valkealan.museoyhdistys@gmail.com

Pääsymaksut

7€ aikuinen ja alle 18 v. ilmaiseksi

Ryhmälippu yli 10 henk. / 5e

Opastus 10e ryhmältä

valkealanmuseo.fi

Valkealan Museoyhdistys jatkaa Suomen puotimuseon toimintaa Valkealassa. Tiedustelut: Simo Teräväinen, puheenjohtaja puh. 040 065 7899

Jaakko Eerikinpoika Pokki (1847-1917) koki Suomen suuriruhtinaskunnan vaiheet Venäjän neljän keisarin hallituskaudella. Jaakko Pokki lunasti Valkealan kirkon läheisyydessä, Pokin mäellä, sijainneen maakaupan nimiinsä vuonna 1877. Myöhemmin hän hankki Hirsmäeltä seurakunnan maalla sijainneen pienen hirsitalon ja laajensi sitä useaan otteeseen. Viimeisimmät muutostyöt tehtiin 1913-1917, jolloin kauppiastalo sai nykyisen muotonsa.

Puodiksi entisöidyssä museossa on esillä Jaakko Pokin autenttista kauppakalustoa ja suomalaista kauppaesineistöä. Muistatko ajan, jolloin kauppias otti karamellit kauniista peltipurkista ja kääräisi ne paperitötteröön? Muistatko sikurin, paperikankaan ja verokahvin? Suomalainen elinkeinoelämä esittäytyy esineellisessä muodossaan yli sadan vuoden aikamatkana Suomen Puotimuseossa.

Verlan tehdasmuseo

Verlantie 295
47850 Verla

Avoinna

22.6.–15.8.2020: ma–su 10.00–18.00
16.8.–30.9.2020: ti–su 11.00–16.00

Verla
Verla

Tiedustelut

020 415 2170

Pääsymaksut

aikuiset 12e, työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 9e, alle 18v. vapaa pääsy

Palvelut

opastus, lounaskahvila, museokauppa, ruukkikylän puodit

verla.fi

Verlan ainutlaatuinen kokonaisuus on UNESCOn maailmanperintökohde

Kuohuvan Verlankosken rannalle perustettiin ajalleen tyypillinen pieni puuhiomo ja paperitehdas vuonna 1882. Tämä tehdas valmisti hyvämaineista vaaleaa puupahvia 1800-luvun menetelmin vuoteen 1964 saakka. Verla onkin siitä poikkeuksellinen maailmanperintökohde, että sen arvo on sen tyypillisyydessä. Tehtaan sulkiessa ovensa sen koneet jätettiin koskemattomina paikoilleen. Myös Verlan tehtaan autenttisuus on yksi tekijä sen maailmanperintökohteeksi hyväksymisessä. Maailmanperintökohde Verla on kokonaisuutena poikkeuksellisen hyvin säilynyt pieni kylä: tehdasta ympäröivät koski- ja metsämaisemat sekä työväenasuntojen kokonaisuus.

Verlan ruukkikylä ja vanha tehdasmiljöö Verlankosken rannalla sijaitsevat Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan maisemissa Suomen metsäteollisuuden historia esittäytyy harvinaislaatuisen elävänä kokonaisuutena. Kuusipuusta valmistettiin valkoista puupahvia perinteisin menetelmin vielä heinäkuussa 1964. Nykyisin museovieraat pääsevät ihastelemaan tehdasta sellaisena kuin se oli tuotannon loppuessa. Vuodesta 1972 tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin ainutlaatuisuutensa vuoksi UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1996. Sen omistaja ja ylläpitäjä on UPM-Kymmene Oyj.

Verlan ensimmäinen puuhiomo aloitti toimintansa vuonna 1872. Arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelemat nykyiset tehdasrakennukset ovat peräisin 1890-luvulta, ja ne edustavat aikakautensa tyypillistä pohjoismaista teollisuusrakentamista. Runsas tiiliornamentiikka, kauniit takorautaiset saranat sekä kattokoristeet antavat alueelle omaleimaisen ilmeensä.

Kollamakasiiniissa esillä oleva UPM Biofore -näyttely on uudistettu. Näyttelyssä pääsee tutustumaan yrityksen lukuisiin bioinnovaatioihin. Myös Verlan Metsäpolku on uudistettu keväällä 2020.

Verlan ruukkikylä elää yrittäjiensä kautta myös tätä päivää. Kesäisin vanhassa tallissa ja myllymakasiinissa toimivat ruukkikylän pajat ja puodit. Opastetun tehdaskierroksen jälkeen käsityön taitajat tarjoavat tuotteitaan ja palvelujaan kävijöille. Tarjolla on mm. perinnepelejä, keramiikkaa, käsitöitä, viinitilan tuotteita sekä maalaisleipää. Perinteikäs Verlan seuratalo on jälleen käytössä ja vuokrattavissa mm. erilaisiin kokous- tai kurssitilaisuuksiin. Majoittuminen idyllisissä 1800-luvun työläismökeissä, jotka sijaitsevat kylänraitin molemmin puolin, kruunaa kiireettömän irtioton arjesta.