Kaivovesi

Kaivovesi, kuten lähdevesikin, on maaperän läpi suotautuneesta sade- ja sulamisvedestä muodostunutta pohjavettä, jota ei yleensä tarvitse käsitellä millään tavalla ennen käyttöä. Kaivosta saatavan veden laatu riippuu pitkälti pohjaveden laadusta. Myös pohjaveden määrän vaihtelut voivat muuttaa kaivoveden laatua.

Kaivoveden tutkiminen ja kaivon kunnon tarkastaminen

Yksityisten kotitalouksien käyttämän kaivoveden laatu on tarpeen tutkia aina ennen uuden kaivon käyttöönottoa. Tämän jälkeen tutkiminen suositellaan tehtävä noin kolmen vuoden välein ja erityisesti silloin, kun kaivoveden laadussa havaitaan muutoksia tai veden epäillään aiheuttavan terveydellistä haittaa. Vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä, vaikka siinä onkin haitallisia aineita. Kaivoveden laadun valvonta ja siitä aiheutuvat kustannukset kuuluvat kaivon omistajalle.

Kaivoveden laadun tutkimisen lisäksi kunnon kunnon tarkistaminen, kaivon huoltaminen ja puhdistaminen säännöllisesti on tärkeää. Kaivon tarkastuksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää kaivon tiiviyteen, jotta pintavedet ja pieneläimet eivät rakojen kautta pääse pilaamaan kaivoveden laatua. Vain kesäaikana käytössä olevan kaivon tarkistus ja huolto kannattaa ajoittaa kevääseen ennen kaivon käyttöönottoa.

Kaivojen suunnitteluun, rakentamiseen, kunnostukseen ja puhdistamiseen liittyviin ohjeisiin voi tutustua tarkemmin ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa:

Vedenhankinta kaivosta 

Näytepullojen noutaminen ja toimittaminen tutkittavaksi

Kotkan ympäristöpalvelujen alakerrassa, osoitteessa Kotkantie 6, 48200 Kotka, sijaitsevasta Kymen Ympäristölaboratorio Oy:n näytepisteestä (avoinna arkisin klo 8-16) on mahdollisuus saada tarvittavat näytepullot kaivoveden tutkimiseksi. Kotkan alueella näytepulloja on mahdollisuus noutaa myös Karhulan Omega apteekista (avoinna arkisin 8:30 – 18:00, lauantaisin 8:30 – 14:00) osoitteesta Vesivallinaukio 3, 48600 Kotka. Pyhtään alueella näytepulloja on saatavana Kunnanvirastolta osoitteesta Motellikuja 4, 49220 Siltakylä. Korona-pandemian vuoksi Pyhtään kunnanvirastolla on siirrytty osittain etätyöhön ja näytepullojen noutamisesta kunnanvirastolta tulee sopia etukäteen soittamalla puhelinnumeroon (05) 46015 600 .

Tarkemmat näytteenotto-ohjeet, hinnaston sekä näytelähetteen saat kun noudat näytepullot. Laboratorio laskuttaa näytteiden analysoinnin tulosten valmistuttua. Tarvittaessa lisätietoja antaa laboratorio, jonka yhteystiedot ovat:

Kymen Ympäristölaboratorio Oy, Patosillantie 2, 45700 Kuusankoski puh. 05 544 3300, sähköposti info @ kymlab.fi

Näytteet voi palauttaa tiistaisin klo 12.30 ja keskiviikkoisin klo 13.30 mennessä Kotkan ympäristöpalvelujen alakerrassa sijaitsevan Kymen Ympäristölaboratorio Oy:n näytepisteen  jääkaappiin. Jääkaapista näytteet kuljetetaan laboratorioon tutkittavaksi viipymättä.  Karhulan Omega apteekista on järjestetty kaivovesille näytteiden noutopalvelu maanantaisin klo 9-10 toimitetuille näytteille.

Kymen Ympäristölaboratorio Oy

Kaivoveden alueelliset riskitekijät: fluoridi ja radon

Kotkan ja Pyhtään alueella on kaikista kaivoista, muiden tarpeellisten tutkimusten lisäksi, tutkittava fluoridipitoisuus ja porakaivoista lisäksi radonpitoisuus.

Kotka ja Pyhtää kuuluvat Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Rapakivi on erityisen fluoripitoinen graniittityyppi. Maaperän korkeasta fluoripitoisuudesta liukenee alueen pohja- ja pintavesiin runsaasti fluoridia. Talousveden kautta aineet kulkeutuvat ihmisen elimistöön aiheuttaen mahdollista terveyshaittaa käyttäjälle. Myös lähellä maanpintaa esiintyvässä pohjavedessä, kuten lähteissä ja matalissakin kaivoissa, on usein paljon fluoridia. Liiallisella fluoridin saannilla on haitallisia luustovaikutuksia ja erityisen haitallista sen liikasaanti on lapsille, nuorille ja raskaana oleville naisille. Juomaveden terveysperustainen enimmäisohjearvo on 1,5 milligrammaa litrassa vettä.

Kaivoveden fluoridipitoisuutta voidaan tarvittaessa pienentää käsittelemällä vesi käänteisosmoosilaitteistolla tai tarkoitukseen soveltuvalla suodattimella. Tarkempiin ohjeisiin fluoridin poistosta voi tutustua mm. ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa ympäristö.fi -sivustolla. Veden käsittelylaitteistoa harkittaessa on hyvä huomioida, että suuri rauta- ja mangaanipitoisuus saattavat estää käänteisosmoosimenetelmän käytön ilman veden esikäsittelyä.

Fluoridin poisto vedestä

Erityisesti porakaivovesissä esiintyy Kotkassa ja Pyhtäällä myös radioaktiivista radonia. Luonnosta peräisin olevat radioaktiiviset aineet liukenevat pohjaveteen maa- ja kallioperästä. Etenkin uurania sisältävistä graniiteista liukenee kalliopohjaveteen useita radioaktiivisia aineita, joista merkittävin on yleensä kaasumainen radon. Porakaivovedessä radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat keskimäärin kymmenkertaisia verrattuna rengaskaivovesiin ja kaksikymmentäkertaisia verrattuna verkostovesiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut radonpitoisuuden laatusuositukseksi pienille talousvesiyksiköille 300 Bq/l ja yksityiselle kaivovedelle 1000 Bq/l. Radonia sisältävä vesi lisää juotuna mahalaukun säteilyannosta ja sitä vapautuu hengitettävään sisäilmaan suihkun käytön yhteydessä ja pyykkiä pestessä. Ohjearvot ylittävään säteilyannokseen liittyy kohonnut syöpäriski. Jokaisesta Kotkassa ja Pyhtäällä sijaitsevasta porakaivosta on syytä tutkia sen veden radonpitoisuus.

Mikäli kaivovedessä havaitaan laatusuosituksen ylittävä määrä radonia, on vettä käsiteltävä joko ilmastamalla tai käyttämällä aktiivihiilisuodatusta.

Lisätietoa talousvesistä:

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL / Kaivovesi

Säteilyturvakeskus STUK / Talousvesi