Kotka

Merikaupunki Kotkan museokohteista löytyy jokaiselle jotakin. Keskellä luonnonsuojelualuetta, Kymijoen partaalla sijaitseva Keisari Aleksanteri III:n kalastusmaja on ainoa Venäjän rajojen ulkopuolella oleva rakennus, jonka on omistanut Venäjän keisari. Gloster Gauntlet ja Harakka puolestaan tulevat tutuiksi Lentomuseossa. Alueen agraarikulttuuria esittelevä museo löytyy Hurukselasta. Myös Merikeskus Vellamo sijaitsee Kotkassa.

Hurukselan museo

Hurukselantie 1953
46930 Huruksela

Avoinna

sopimuksesta

Tiedustelut

050 309 5291

Seurantalo Soihtulan yläkerrassa sijaitseva museohuone kertoo Kotkan alueen agraarihistoriasta. Museon esineet on kerätty Hurukselan kylän lisäksi myös Kotkaan kuuluvan entisen Kymin kunnan alueelta. Vuonna 1964 avatun museon toiminnasta vastaa Huruksela-seura ry.

Arjen käyttöesineiden lisäksi museossa voi tutustua myös elämän juhlavampaan puoleen. Yksi museon merkittävimmistä esineistä onkin morsiamen helykruunu 1800-luvun lopulta.

Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo

Lentokentäntie 234
48720 Kotka

Avoinna

1.5.-30.9.2019 ma-su 10-18

Tiedustelut

040 779 7861

Pääsymaksu

Vapaa sisäänpääsy

Palvelut

Opastus tilauksesta

karhulanilmailukerho.fi/lentomuseo

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Keisarinmajantie 118
48230 Kotka

Avoinna

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

2.5.-31.5.2020 ti-su klo 10-16

1.6.-31.8.2020 ma-su klo 11-18

1.9.-30.9.2020 ti-su klo 10-16

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkeutumista.

Tilauksesta avoinna ryhmille myös muina aikoina.

Juhannusaattona 19.6.2020 suljettu.

Tiedustelut

Puh. 0295 33 6991

langinkoski@kansallismuseo.fi

Pääsymaksut

Aikuiset 8 €

Opiskelijat, eläkeläiset, ryhmät yli 10 henkeä 6 €

Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Museokortti

Palvelut

Matkamuistomyymälä, opastus

Langinkoski

Kun Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III kävi ensimmäisen kerran Langinkosken lohenkalastamolla, hän ihastui paikkaan välittömästi ja lupasi palata uudelleen. Keisarina hän vieraili Langinkoskella kesällä 1887 ja silloin mukana oli myös hänen tanskalaissyntyinen puolisonsa Dagmar, joka Venäjälle avioiduttuaan otti nimen Maria Feodorovna.

Käynnin yhteydessä keisaripari ilmaisi toiveensa saada kosken rannalle kalastusmaja. Suomalaiset toteuttivat nopeasti majesteetin toiveen ja jo kesällä 1889 vietettiin keisarillisen kalastusmajan juhlallisia tupaantuliaisia.

Majan suunnittelivat ja rakensivat suomalaiset. Majan esineistö on alkuperäinen ja lähes täysin suomalaisten valmistama. Kalastusmaja on saatettu siihen asuun kuin se keisariperheen käytössä oli. Venäjän keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovna kalastusmaja Langinkosken luonnonsuojelualueella on ainoa keisarien omistama rakennus, joka on säilynyt Venäjän rajojen ulkopuolella.

Kalastusmajan läheisyydessä ovat myös keisarin kalastajilleen rakennuttama mökki sekä Valamon munkkien jo ennen keisarillista kalastusmajaa rakentama pikku kappeli.

Kalastusmajassaan keisarillinen perhe vieraili useana kesänä. Siellä he saivat viettää lomaa poissa hovin ankaran etiketin kahleista. Täällä keisari pilkkoi puita ja keisarinna laittoi ruokaa. Innokkaana kalamiehenä Aleksanteri seurasi mielellään lohenkalastusta ja kävi ongella. Hän vei myös pienimmät lapsensa Mihailin ja Olgan marjaan ja sieneen.

Koko Langinkosken alue henkii historiaa ja majassa vallitsee yhä edelleen keisarillinen ilmapiiri.