Kotka
Merikaupunki Kotkan museokohteista löytyy jokaiselle jotakin. Keskellä luonnonsuojelualuetta, Kymijoen partaalla sijaitseva Keisari Aleksanteri III:n kalastusmaja on ainoa Venäjän rajojen ulkopuolella oleva rakennus, jonka on omistanut Venäjän keisari. Gloster Gauntlet ja Harakka puolestaan tulevat tutuiksi Lentomuseossa. Alueen agraarikulttuuria esittelevä museo löytyy Hurukselasta. Myös Merikeskus Vellamo sijaitsee Kotkassa.
Hurukselan museo
Hurukselantie 1953
46930 Huruksela
Avoinna
11.–25.6.2026 to 18.00–20.00
6.8.–2.9.2026 to 18.00–20.00
Tiedustelut
044 980 8723
Pääsymaksu
Vapaa sisäänpääsy
Hurukselan museo sijaitsee seuratalo Soihtulan pihapiirissä. Museona toimivalla myllyllä on ikää liki 300 vuotta. Alun perin mylly sijaitsi kaukana kylästä Kymijoen rannalla Martinkosken partaalla. 1960-luvulla mylly siirrettiin Hurukselaan museoksi. Museokäynnillä kuullaan myllyn tarina. Vuonna 1964 avatun museon toiminnasta vastaa Huruksela-Seura ry.
Mitä vanha nalle muistaa? Millaisia seikkailuja puuauto on kokenut? Kesänäyttely ”Lelut kertovat” tuo esille rakastetuimmat lelut eri vuosikymmeniltä. Esillä on kaikkea käsintehdyistä puuhevosista 1940–1960-lukujen hittituotteisiin. Näyttely ei ole vain esineitä lasikaapeissa, vaan se on aikamatka, joka herättää muistot eloon ja kutsuu eri sukupolvet jakamaan omia tarinoitaan.
”Lelut kertovat” -näyttelyn avajaiset 11.6.2026 klo 18.00–20.00. Haitarimusiikkia. Tarjolla mehua ja pikkupurtavaa.
”Vielä on kesää jäljellä”. Myllymuseon pihalla yhteislaulua 20.8.2026 klo 18.00–20.00. Mukana ryhmä Hyvän Tuulen Laulajia säestäjänään Irma Montiel ja Ukuleleorkesteri.
Tervetuloa vierailemaan!
Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo
Lentokentäntie 234
48720 Kotka
Avoinna
Kesäkautena, kun kentällä on purjelentotoimintaa.
Tiedustelut
Pääsymaksu
Vapaa sisäänpääsy
karhulanilmailukerho.fi/lentomuseo
Karhulan Ilmailukerhon ylläpitämä lentomuseo on ainoa laatuaan Kymenlaaksossa. Museo sijaitsee Kymin lentokentällä Kotkassa erillisessä hallirakennuksessa. Museon kokoelma sisältää ilma-aluksia vanhoista aikeisliitokoneista ilmavoimien suihkuhävittäjiin sekä ilmailuun liittyvää perinnemateriaalia. Imailukerhon ensimmäinen, vuonna 1947 lentänyt liitokone Harakka I, laitettiin talteen jo vuonna 1959 museointimielessä.
Museotoiminta alkoi kuitenkin vasta vuonna 1992. Ilmavoimat haki tuolloin käytöstä poistetulle viimeiselle Fouga CM 170 Magister FM-43-koneelle ”hyvää kotia”. Karhulan Ilmailukerho päätti tarjota koneelle kodin ja hoidon. Perustamisen jälkeen kokoelmiin on hanittu jatkuvasti lisää koneita ja muuta materiaalia. Ilmavoimilta on vastaanotettu säilytykseen käytöstä poistettuja suihkuhävittäjiä. Koneita ja materiaalia on saatu näytteille myös valtakunnan muista ilmailumuseoista. Liito- ja purjelentokonekokoelmaa on täydennetty entisöimällä ja kunnostamalla eri ilmailukerhoilta löytyneitä vanhoja, jo pitkään ullakoilla seisoneita enemmän tai vähemmän huonokuntoisia koneita.
Museon erikoisuutena on se, että moni näytteillä oleva kone on lentokuntoinen ja niillä myös lennetään. Suihkuhävitäjät eivät tosin jyristele taivaalle, mutta Fouga pidetään käyntikuntoisena ja sillä rullataan kesäkautena ja lentonäytöksissä. Myös vanhat liitokoneet ovat esiintyneet oikeassa elementissään lentonäytöksissä. Useimmat museon vanhoista purjelentokoneista ovat edelleen täysin lentokuntoisia ja niillä myös lennetään jonkin verran.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja
Keisarinmajantie 118
48230 Kotka
Avoinna
15.5.–30.8.2026 ma–su 10.00–16.00
1.6.–30.8.2026 ma–su klo 11–18.
Suljettu juhannusaattona 19.6.2026
Tiedustelut
Puh. 0295 33 6991
langinkoski@kansallismuseo.fi
Pääsymaksut
Aikuiset 10 €
Alennuslippu 7 €
(eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet ja yli 10 henkilön ryhmät / henkilö)
Lapset alle 18 vuotta ilmaiseksi
Palvelut
Ryhmät voivat varata opastetun kierroksen. Opastuksen kesto on noin 30 minuuttia ja hinta museon aukioloaikoina 70,00 € / opas. Aukioloaikojen ulkopuolella hinta on 150,00 €. Voit kysyä myös mahdollisuutta opastukselle avoinnapitokauden ulkopuolelle syyskuulle. Kierroksen hinta on silloin 300,00 €.
LANGINKOSKen keisarillinen kalastusmaja
Kun Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III kävi ensimmäisen kerran Langinkosken lohenkalastamolla, hän ihastui paikkaan välittömästi ja lupasi palata uudelleen. Keisarina hän vieraili Langinkoskella kesällä 1887 ja silloin mukana oli myös hänen tanskalaissyntyinen puolisonsa Dagmar, joka Venäjälle avioiduttuaan otti nimen Maria Feodorovna.
Käynnin yhteydessä keisaripari ilmaisi toiveensa saada kosken rannalle kalastusmaja. Suomalaiset toteuttivat nopeasti majesteetin toiveen ja jo kesällä 1889 vietettiin keisarillisen kalastusmajan juhlallisia tupaantuliaisia.
Majan suunnittelivat ja rakensivat suomalaiset. Majan esineistö on alkuperäinen ja lähes täysin suomalaisten valmistama. Kalastusmaja on saatettu siihen asuun kuin se keisariperheen käytössä oli. Venäjän keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovna kalastusmaja Langinkosken luonnonsuojelualueella on ainoa keisarien omistama rakennus, joka on säilynyt Venäjän rajojen ulkopuolella.
Kalastusmajan läheisyydessä ovat myös keisarin kalastajilleen rakennuttama mökki sekä Valamon munkkien jo ennen keisarillista kalastusmajaa rakentama pikku kappeli.
Kalastusmajassaan keisarillinen perhe vieraili useana kesänä. Siellä he saivat viettää lomaa poissa hovin ankaran etiketin kahleista. Täällä keisari pilkkoi puita ja keisarinna laittoi ruokaa. Innokkaana kalamiehenä Aleksanteri seurasi mielellään lohenkalastusta ja kävi ongella. Hän vei myös pienimmät lapsensa Mihailin ja Olgan marjaan ja sieneen.
Koko Langinkosken alue henkii historiaa ja majassa vallitsee yhä edelleen keisarillinen ilmapiiri.