Valtion tulee panostaa vaikeaan rakennemuutostilanteeseen
Julkaistu 27.09.2023
Sunilan tehtaan sulkeminen ja useat muut tuotantolaitosten sulkemispäätökset ja sopeuttamistoimet Kymenlaaksossa johtivat tarpeeseen laatia äkillisen rakennemuutoksen ÄRM-suunnitelma.
Kymenlaakson liitto kokosi alueen toimijat saman pöydän ääreen, jonka tuloksena syntyi yhteinen näkemys tilannekuvasta sekä suunnitelma maakunnan uudistumispotentiaalista ja toimenpiteistä rahoitustarpeineen.
Kymenlaakson maakuntahallitus hyväksyi lopullisen ÄRM-suunnitelman kokouksessaan 25.9. Luonnos suunnitelmasta toimitettiin valtioneuvostolle ja suoraan keskeisille ministeriöille TEM:lle, LVM:lle ja VM:lle sekä muille päätöksentekijöille jo ennen hallituksen budjettiriihtä. Valtion talousarvio ei kuitenkaan tarjonnut vastauksia Kymenlaakson tilanteeseen. Työ Kymenlaakson toimijoiden ja TEM:n välillä jatkuu.
Stora Enson ilmoitettua Sunilan tehtaan mahdollisesta sulkemisesta, käynnisti Kotkan kaupunki välittömät toimet tilanteesta selviämiseksi.
Sunilan sulkeminen oli kuitenkin vain osa Kymenlaaksossa tapahtuneista lopettamispäätöksistä. Aikaisemmin kuluvana vuonna oli Kouvolan päässä koettu jo runsaasti työpaikkojen menetyksiä. Fazer oli päättänyt lopettaa meijeritoimintansa, Stora Enso toisen paperikoneen sen Anjalankosken tehtailta sekä Eduko käynyt läpi sopeuttamistoimet.
Kymenlaaksoa on kohdannut lähes viidensadan suoran työpaikan menetys. Näiden lisäksi kerrannaisvaikutukset aluetalouteen ovat tätäkin suuremmat. Ukrainan sodan vaikutukset konkretisoituvat Kymenlaaksossa, joka teollisen rakenteensa ja sijaintinsa johdosta ottaa vastaan nyt iskuja muuta Suomea enemmän. Kokonaistilanne alueella edellytti koko maakuntaa koskevan äkillisen rakennemuutoksen ÄRM-suunnitelman laatimista. Kymenlaakson liitto otti vastatakseen sen laadinnasta.
Toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi
Äkillisen rakennemuutoksen suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla maakunnan tilannetta voidaan parantaa. Suunnitelmalla haetaan myös valtiolta erityisrahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kymenlaakson merkittävimmäksi potentiaaliksi tunnistettiin akkuklusteri sekä tulevaisuuden vetytalous. Akkuklusterin eteen tehdyt toimet ovat jo pitkällä. Hankkeiden toteutuessa puhutaan jopa tuhansista uusista työpaikoista. Vetytaloudessa Kymenlaaksossa ja kaakkoisessa Suomessa on runsaasti potentiaalia. Alueelta löytyy runsaasti vedyn valmistuksessa hyödynnettävissä olevia teollisuuden bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Puhdas energia on tulevaisuudessa yksi keskeinen sijoittumiskriteeri teollisille hankkeille. Suunnitelmassa todetaan, että maakunnan tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että puhtaan energian saatavuus alueella turvataan. Tuulivoiman ja sen tuotannosta saatavien verotulojen osalta itäinen Suomi on jätetty tutkavaikutusten vuoksi toisarvoiseen asemaan. Maakunnalla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa omin toimin puhtaan energian saatavuuteen.
Valtionosuuksissa kohtuuton pudotus
Kymenlaakson tilannekuvaa arvioitaessa todettiin maakunnan kohtuuton tilanne valtionosuuksien leikkauksissa. Maakunta menettää vuodesta 2023 vuoteen 2024 kaikista alueista eniten, -91,1 % valtionosuuksista, kun toiseksi huonoimmassa asemassa oleva Etelä-Savo menettää -34,6%. Käytännössä tämä tarkoittaa rahan häviämistä aluetaloudesta sekä sitä, että alueen kuntien mahdollisuus panostaa elinvoimaa tukeviin investointihankkeisiin on olematon. Tämä voi pahimmillaan vaarantaa toteutumassa olevien hankkeiden etenemisen. Kymenlaakson viesti onkin kiirehtiä valtionosuusjärjestelmän uudistusta ja osoittaa alueelle perusrakenteen investointitukea. Koko Kymenlaaksoa tai vähintään Etelä-Kymenlaaksoa esitetään myös korkeimpaan yritystukien luokkaan, eli ns. I-tukialueeksi.
Logistiikkamaakunnan infrainvestoinnit tärkeitä
Suunnitelmaa laadittaessa todettiin yhdessä, että maakunnassa sijaitsevien Suomen suurimman yleissataman, TEN-T ydinverkkoon kuuluvan HaminaKotka sataman ja Suomen ainoan TEN-T rautatie- ja maantieterminaalien pullonkauloihin on investoitava. Vt15 odottaa valtion rahoitusta. Hanke kuuluu Väylän Liikenne 12 -suunnitelman 1A -koriin. Muita logistisen aseman kannalta tärkeitä väyliä Kymenlaaksossa ovat mm. Mussalon satamaan johtava mt 355 Merituulentie, Juurikorpi-Mussalo kaksoisraide, Vt6 Keltti-Tanttari sekä Kullasvaaran eritasoliittymä. Akkuklusterin kehittymisen kannalta keskeinen E18 Keltakallion liittymä tulee vaatimaan myös investointipanoksia. Vasta käydyssä hallituksen budjettiriihessä ei näille hankkeille kuitenkaan osoitettu investointirahoitusta.