Karhulan koulukeskushanke toteutetaan kiinteistöleasingkohteena

Julkaistu 30.01.2023

Karhulan koulukeskushanke toteutetaan kiinteistöleasingkohteena siten, että kohteen suunnittelu voidaan käynnistää heti ja rakentaminen aloitetaan keväällä 2025, mikäli alueen kaava on tällöin lainvoimainen. Kaupunginhallitus päätti asiasta 30.1.

Kaupunginvaltuusto aikaisti marraskuussa 2022 hankkeen toteuttamisaikataulua.
Päätöksen jälkeen on tehty luonnos hankkeen kokonaisaikataulusta. Jotta rakentaminen voisi käynnistyä vuonna 2025, tulisi kohteen suunnittelu- ja kaavoitus käynnistää kevään 2023 aikana. Asemakaavamuutos on vireillä ja siihen liittyvä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu. Kaavaluonnosta valmistellaan.

Lähtökohtana pidetään sitä, että hanketta viedään eteenpäin arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

  • 2023–2024 kohteen suunnittelu
  • kilpailutus 1/2025–3/2025
  • rakentaminen 5/2025–5/2027
  • koulun käyttöönotto 8/2027

Arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen tilaohjelma on kertaalleen tarkistettu ja se vastaa hankesuunnitelmassa esitettyä tilojen ja laajuuden suhteen.

Hankkeen tavoitehintalaskelma on päivitetty tämänhetkiseen hintatasoon ulkopuolisen laskentatoimiston toimesta. 31.1.2022 hyväksytyn hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta koko koulukeskushankkeelle oli 28,42 miljoonaa euroa.

Tammikuussa 2023 valmistuneen tarkennetun laskelman mukaan koulukeskuksen ja liikuntahallin tavoitehinta on 34,39 miljoonaa euroa, mikäli rakentaminen alkaisi 2025. Laskelmassa on huomioitu arvioidut rakennuskustannusnousut.

Tarkennetut tavoitehinnat (alv 0 %) eri osille:

  • Koulukeskuksen uudisosa 26,322 milj.€ (hankesuunnitelmassa 21,099 milj.€).
  • Kivikoulun saneeraus 2,649 milj.€ (hankesuunnitelmassa 2,272 milj.€)
  • Kohteiden irtaimistohankinnat 2,5 milj.€ (hankesuunnitelmassa 1,96 milj. €).
  • Liikuntahalli 5,419 milj.€ (hankesuunnitelmassa 5,049 milj.€). Liikuntahalli tullaan toteuttamaan kaupungin taseinvestointina.

Koulukeskuksen leasingkokonaisuuden noin 33 miljoonan euron vuokrakustannus 20 vuoden leasingsopimuksella ja 33 prosentin jäännösarvolla olisi 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Jäännösarvoksi jää 11 miljoonaa euroa.
Kivikoulun hankintakustannus (luovutustilanteen tasearvo noin 1,5 miljoonaa euroa) on huomioitu em. leasingvuokralaskelmassa.

Vuosina 2023–2024 syntyvät suunnittelukustannukset (noin 2 miljoonaa euroa) otetaan kiinteistöleasingissä omaan taseeseen ja siirretään leasingsopimuksen alle, kun rahoitussopimukset on allekirjoitettu.

Kotka ryhtyy energiansäästötoimiin

Kotkassa ryhdytään energiansäästötoimenpiteisiin.
Kaupunginhallitus hyväksyi virkamiestyönä syntyneen toimenpideluettelon, jonka avulla kaupunki hakee säästöä energiakuluissaan noin miljoona euroa vuoden 2023 aikana.

Toimenpiteiksi on esitetty muun muassa ilmanvaihdon optimointia ja huonelämpötilan laskua kaupungin tiloissa, kuten liikunta- ja hallintorakennuksissa, opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi Karhulan uimahallin ja kilpajäähallin osalta saavutettava säästöt liittyvät kohteisiin suunniteltuihin korjausinvestointeihin. Korjausinvestointien takia kohteisiin on tulossa normaalia pidemmät käyttökatkot, joiden myötä energiankulutus on niissä kuluvan vuoden osalta suunniteltua pienempi.

Säästöä on tarkoitus saada myös katuvalaistuksen vähentämisellä yöaikaan sekä toimitilojen käyttöasteen optimoinnilla ja vajaakäyttöisten tilojen energiankulutuksen leikkauksella.

Lisäksi kaupungin omaa henkilökuntaa ja myös kaupunkilaisia kannustetaan säästämään omilla toimillaan energiaa kaupungin kohteissa.

Säästökohteiden määrittämiseksi on tehty laajapohjaista selvitystä, jossa on käytetty hyväksi mm. Kuntaliiton energiansäästökyselyn materiaalia. Lisäksi valtionhallinnolta on saatu kunnille osoitettua ohjeistusta asiaan liittyen. Säästötoimenpiteet on suunniteltu yhdessä kaupungin hallintokuntien kanssa, jotta ne olisivat mahdollisimman tehokkaita ja tilojen terveellisestä käytöstä tai rakennusten kunnon säilyttämisestä ei tingitä.
Kotka on myös mukana Työ- ja elinkeinoministeriön ”Astetta alemmas” kampanjassa, jossa tapoja energian säästämiseksi on esitetty eri toimijoiden osalta. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön Terveet tilat 2028 -verkosto on tukenut ohjeistuksellaan energiansäästötoimenpiteisiin liittyen ko. verkoston kuntia.

Aiotut toimenpiteet auttavat Kotkan kaupunkia saavuttamaan myös niitä pitkän tähtäimen tavoitteita, joita se on itselleen asettanut Ilmasto-ohjelmassaan.

Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta ja on sitoutunut vähentämään 80 % alueensa kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasoon verrattuna.

Kotkan kaupunki on mukana myös kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS). Säästöohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen auttaa Kotkan kaupunkia KETS-tavoitteiden saavuttamisessa.

Lisäksi Kotka on mukana Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkostossa. Nyt esitetyssä säästöohjelmassa energiankulutuksen vähentäminen pienentää kaupungin toiminnallaan tuottamien päästöjen määrää, mikä helpottaa kaupungin pääsemistä Hinku-tavoitteisiinsa.

Kaupunginhallituksen esityslista on luettavissa osoitteessa www.kotka.fi/esityslistat