Nuorten päihteidenkäyttö näkyy Kotkassa huolestuttavalla tavalla

Kotkan kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami järjestävät yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa Turvallinen Kaakko 24-tapahtuman 25.4. Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Kaakkois-Suomen turvapuistossa.

Turvallisuustapahtuman teemana ovat tänä vuonna päihteet ja huumeet ja sen pääkohderyhmänä ovat Etelä-Kymenlaakson 8. luokan ja lukion 2. luokan oppilaat, jotka osallistuvat Xamkin, Ekamin ja viranomaisten pitämille turvallisuusrasteille.

Vastikään toteutetussa Kymenlaakson kuntien päihdetilannekyselyssä tuli ilmi, että tilanne esimerkiksi Kotkan alueella ei ole juuri muuttunut edellisestä, vuonna 2021 tehdystä kyselystä.

”Avovastauksissa toistuvat samat ympäristöt kuin aiemminkin, eli mm. se missä kuntalaiset kertovat kohdanneensa häiritsevää tai pelottavaa käytöstä päihtyneiden toimesta. Tällaisia ovat mm. puistoalueet, kauppojen edustat tai torialueet”, kertoo ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Hanna-Kaisa Lähde Kotkan kaupungilta.

Vuoden 2021 tulosten pohjalta on lisätty kouluille tarjottavia päihdetunteja niin, että rehtorit voivat tilata tällaisia tunteja 6. ja 8.-luokkalaisille.

”Kaupunki tilasi Humanistisen AMK:n opiskelijalta opinnäytetyönä Seinäjoen Festaripakka-toiminnan mallintamisen Kotkaan ja Meripäiville. Tätä työmuotoa on kokeiltu jo vuonna 2023. Toimiakseen malli tarvitsisi vapaaehtoisia aikuisia mukaan jalkautumaan Isopuistoon Meripäivien aikana turvaamaan nuorten vastuullista juhlimista”, Lähde kertoo.

Nuorten päihteidenkäyttö näkyy Kotkan vastauksissa huolestuttavalla tavalla. Samaa viestiä on tullut myös ammattilaisilta. Kotkassa liikkuu edelleen tuontiviinaa. Ammattilaiset puhuvat ”Juissipurkki-ilmiöstä.” Lisäksi sekä aikuiset että nuoret itse ovat huolissaan nuorten sähkötupakoinnin lisääntymisestä päihdetilannekyselyn tulosten pohjalta.

”Vastauksissa säväytti myös se, että sekä nuoret että aikuiset kertovat, että eri päihteitä ja rahapelaamista oli melko vähän otettu puheeksi viimeisten 12 kuukauden aikana. Lisäksi kummallakaan vastaajaryhmällä ei ole selkeää käsitystä mistä saada apua eri päihteisiin liittyviin huoliin”, Lähde toteaa.

”Mielestäni vastaukset kertovat siitä, että päihteet näkyvät Kotkassa katukuvassa aika vapaasti ja päihteitä käytetään melko avoimesti myös julkisilla paikoilla”.

Kotkassa vähittäismyyntipaikat (anniskeluravintolat, kioskit, kaupat ja huoltoasemat) ovat kokemuksen mukaan tosi tarkkoja ikärajavalvonnasta, mikä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Melko vähän oli havaittu alaikäisille myyntiä.

Jonkun verran kuitenkin alaikäisille haetaan Hanna-Kaisa Lähteen mukaan alkoholia kaupoista ja katukuvassa näkyy myös ns. ”pimeän alkoholin”, eli tuontiviinan myynti ja tupakan myynti alaikäisille ja täysi-ikäisillekin. Tästä on pitäviä havaintoja joillakin asuinalueilla ja näistä on tehty myös poliisille ilmoituksia. Sähkötupakkaa ja nuuskaa myydään myös ”katukaupassa”.

”Nuoret pystyvät melko helposti tilaamaan myös snapin kautta tuotteita itselleen. Viranomaisilla ja ammattilaisilla on tiedossa myös paikkoja, missä nuoret näitä tilaamiaan tuotteita saavat. Vapea ja muita tupakkatuotteita saa myös helposti tilattua verkosta”, Lähde kertoo.

Kotkassa kokoontuu moniammatillinen ”Kotkan nuoret” työryhmä, jossa on mukana hyvinvointialueen lasten ja nuorten palveluiden edustajia, nuorisotyön edustajia, Kotka-Kymin seurakunnan erityisnuorisotyö, opetustoimi ja Kaakkois-Suomen poliisin Ennalta estävän toiminta. Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori vetää työryhmää.

Tämä työryhmä on ns. ilmiötyöryhmä, jossa pyritään reagoimaan nimenomaan nuorten keskuudesta nouseviin ilmiöihin. Työryhmässä on tartuttu tähän katukuvassa näkyvään päihteiden välittämiseen mm. ehkäisevän päihdetyön, nuorisotyön ja poliisin toimesta. Tähänkin ilmiöön tarttumiseksi on yhteistyötä pyritty kehittämään mm. Kauppakeskus Pasaatin liikkeiden ja vartiointiliikkeiden kanssa.

”Pitää myös muistaa, että erityisesti kaikilta kuntalaisilta toivottaisiin matalaa kynnystä ilmoittaa näistä katukuvassa tapahtuvista havainnoista poliisille, jos päihteiden välittämistä alaikäisille havaitaan. Lastensuojelulaki velvoittaa kaikkia aikuisia näissä tilanteissa toimimaan”, Lähde muistuttaa.

Myös huoltajien olisi hyvä tarkkailla Lähteen mukaan oman nuoren kännykän käyttöä ja muistaa tehdä rikosilmoituksia poliisille, kun oma nuori kertoo saaneensa päihteistä joltain täysi-ikäiseltä haltuunsa.

”Oman nuoren rahan käytön seuraaminen voisi auttaa myös. Hyvä tapa on myös tarkistaa oman nuoren mahdolliset kaverille yökylään menot kaverin huoltajalta. Tällöin voidaan ehkä minimoida nuorten päihteiden käyttöä, kun tiedetään missä ja kenen kanssa oma nuori liikkuu. Tämä toimii parhaiten tietysti alkoholin kanssa. Vape, nuuska tai nikotiinipussit on helpompi piilottaa aikuisilta”.

Myös laillisuuskasvatuksen tehostamisesta sekä kouluissa että kodeissa voisi olla hyötyä. Harvoin puhutaan alaikäisille alkoholin välittämisen rikosoikeudellisista seuraamuksista. Vaikka jollakin voisi olla matala kynnys pyytää täysi-ikäistä kaveria hankkimaan itselleen päihteitä, niin sillä toimella altistaa täysi-ikäisen kaverin tekemään rikoksen, jonka rikosoikeudellisia seuraamuksia ei välttämättä tämä täysi-ikäinen kaverikaan aina ymmärrä.

”Esimerkiksi nuuskasta puhuttaessa harva nuori tai edes aikuinen tietää, että täysi-ikäinen saa tuoda ulkomailta nuuskaa Suomeen vain omiin tarkoituksiin ja Suomessa nuuskan ostaminen on aina rikos. Rikosnimikkeenä on laittomaan tuontitavaraan ryhtyminen, josta voi enimmillään seurata vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta”.

Kun katsoo katukuvan lisäksi, vaikka THL:n kouluterveyskyselyn tuloksia tai katsoo Sotka-netin kautta tilastoja päihteiden käytöstä Kymenlaakson ja Kotkan alueella, olisi enemmän Lähteen mukaan huolestuttavaa, jos kenelläkään huoli ei olisi herännyt.

”Kotkassa, Kymenlaaksossa, kuin koko maassamme on melko päihdemyönteinen kulttuuri ja jos huoli herää, se on oikeastaan positiivinen asia, koska silloin tämä kertoo siitä, että päihteiden käyttö ei ole muuttunut itsestään selväksi asiaksi, vaan se edelleen herättää huolta läheisissä”.

Päihteiden puheeksi otto perheissä pitäisi olla Hanna-Kaisa Lähteen mukaan luontevaa ja normaali osa keskustelua.

”Olemme pyrkineet maakunnallisen ehkäisevän päihdetyön toimesta kehittämään puheeksi oton menetelmiä ja jalkauttaneet niitä aktiivisesti eri toimijoille ja toiveenamme on, että puheeksi otto muuttuisi rutiiniksi niin kodeissa, kouluissa, varhaiskasvatuksessa, harrastuspaikoissa ja ylipäätään toimintakulttuurissamme. Puheeksi oton ei tarvitse olla saarnaavaa tai syyttävää”.

Lähde muistuttaa, että päihteet ovat aihe, josta lasten ja nuorten kanssa on syytä jutella.

”Kun pidän koulussa oppitunteja ja käymme läpi eri maiden päihdekulttuureja, melkein jokainen nostaa kätensä, kun kysytään, oletko nähnyt, että joku ottaa saunakaljan, tai oletko osallistunut sukujuhliin, joissa otetaan alkumaljat ja kun lapset ja vanhukset lähtevät kotiin, aikuiset juovat alkoholia. Tämä on hyvä kuvaus siitä, että meillä on eri maissa erilaisia kulttuurisia kuvioita, joihin päihteiden käyttö liittyy. Näistä asioita on hyvä keskustella lasten ja nuorten kanssa. On myös hyvä kysellä miltä omasta lapsesta päihteiden käyttö Kotkassa näyttää. Herättääkö se hänessä huolia tai onko asiasta jotain kysymyksiä noussut mieleen. Pääasia on se, että päihteistä ei tehdä asiaa, josta ei voi kysyä, eikä puhua”, Lähde toteaa.