Vaka-blogi: Lankilan päiväkodin neljä vuosikymmentä

Julkaistu 03.03.2021 Kirjoittajalta Jari Pitkäkangas

Blogin kirjoittajana on tällä kerralla päiväkodin johtaja Tiina Montonen Lankilan päiväkodista ja Aittakorven esiopetuksesta. Hän kirjoittaa kokemuksiaan päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta noin neljänkymmen vuoden ajalta.

Lankilan päiväkodin neljä vuosikymmentä

Lankilan päiväkoti perustettiin 1.8.1980. Päiväkotirakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Heinänen. Rakennus oli valmistuessaan uusi ja hieno, erityisesti siksi, että se oli suunniteltu päiväkotikäyttöön. Väritys sisätiloissa oli 80-luvun alun hengen mukainen. Osa ryhmien seinistä oli maalattu joko oranssin punaiseksi tai myrkyn vihreäksi. Talon toisessa päädyssä oli talonmiehen asunto, jossa perheellä oli oma piha-alue.

Päiväkodin piha oli tuolloin nykyistä pienempi. Lasten kanssa päästiin lumiukkoja rakentelemaan, hiihtämään, luistelemaan ja mäkeä laskemaan. Mäki pihalla päättyi silloin aitaan töksähtäen. Kesällä leikittiin hiekka- ja vesileikkejä, liikuntaleikkejä ja tutkittiin luonnon ihmeitä.

Henkilökunta tuli 1.7.1980 työhön miltei tyhjään taloon. Muutama Lundia-hyllykkö ja arkkitehdin suunnittelemat kahvihuoneen pöydät olivat paikallaan. Kankaita ja ompelukoneita oli ehditty hankkia. Kalusteet, leikkivälineitä ja erilaisia tarvikkeita oli tilattu jo aiemmin. Paperitavaraakin tuli vahingossa laatikkokaupalla, joista osa palautettiin. Lasten kalusteita saatiin kuitenkin odottaa heinäkuun viimeiseen viikonloppuun asti. Osa työntekijöistä miehineen oli niitä viikonloppuna kokoamassa, kun toiminta alkoi maanantaina. Lakanat ja verhot oli ommeltu siihen mennessä ja valmisteltu muutenkin aloitusta. Uudet lapset ja perheet otettiin innolla vastaan.

Alussa päiväkodissa toimi 5 ryhmää, puolipäiväiset esikoululaiset, koululaisten iltapäiväryhmä, 3-5-vuotiaiden ryhmä sekä kaksi seimiryhmää alle 3-vuotiaille. Paikkoja oli 94. Henkilökuntamitoitus oli erilainen kuin nykyisin. Kasvattajia oli vähemmän ja avustavaa henkilökuntaa enemmän. Päiväkodissa toimi oma keittiö. Ruoka oli maistuvaa, tuoreista aineista valmistettua kotiruokaa. Alkuaikoina neuvolan terveydenhoitajat kävivät tekemässä lasten tarkastukset päiväkodissa. Henkilökunta välitti tiedon perheille. Päivähoidon maksulaputkin kirjoitettiin päiväkodilla ja jaettiin vanhemmille. Puhelimet olivat lankapuhelimia. Tiedot siirtyivät paperisina ja puhelimen välityksellä.

Neljänkymmenen toimintavuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia. Talonmiehen tehtävät ovat siirtyneet kaupungin kiinteistönhoidolle, samoin isännöinti. Tietokoneet, älypuhelimet ja Ipadit tulivat korvaamaan paperin pyöritystä ja siirtyivät hiljalleen myös lasten kanssa tehtävään työhön. Entinen asunto toimi välillä ryhmäperhepäiväkotina ja välillä päivähoidon työntekijöiden mm. kiertävän erityislastentarhanopettajan toimistona, kunnes asunnon ja päiväkodin väliin puhkaistiin ovi ja tilasta tuli päiväkodin pikkuryhmä. Lapsia oli alueella siihen aikaan paljon. Tilaa tarvittiin. Pihaakin saatiin laajennettua. Päiväkoti peruskorjattiin vuonna 2008, jolloin pienten ryhmät olivat väistötiloissa Lankilassa Halmepolulla. Isompien ryhmät muuttivat talon päästä toiseen remontin tieltä. Tuli myös vaihe, jolloin ruoan valmistus siirtyi Kymijoen Ravintopalvelulle ja siivoustyöt siivoustoimen alaisuuteen. Siirryttiin ruokakuljetuksiin.

Aittakorven koulun remontin valmistuessa esiopetus siirtyi kokonaan pois päiväkodilta kaupungin linjauksen mukaan koulun kanssa samoihin tiloihin. Esikoulussa toimii tällä hetkellä kolme ryhmää. Yhteistyötä koulun kanssa on entistä enemmän alkuluokkatoiminnan ja oppilashuoltoryhmän puitteissa.

Esiopetusaika on perusopetuslain mukaista toimintaa ja siihen sovelletaan samoja ohjeistuksia kuin alakoulussakin. Varhaiskasvatus on vaiheessa, jossa kehitetään 5-6-vuotiaiden esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kotkassakin on tämä työ käynnissä. Nivelvaiheissa, eli siirryttäessä esiopetukseen tai kouluun, pyritään monin keinoin helpottamaan ja tasoittamaan lasten oppimispolkuja.

Lankilan päiväkoti ja Aittakorven esiopetus ovat olleet mukana erilaisissa projekteissa, hankkeissa ja kehittämistyössä vuosien varrella. Viime vuosina on kehitetty pienryhmätoimintaa, liikunnallisuutta ja tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Aittakorven esikoulussa on tällä kaudella uutena toimintana valmistava esiopetus, jossa vahvistetaan suomen kielen taitoja lapsilla, joilla on toinen kotikieli.

Päiväkodilla loppui v. 2020 Innovatiiviset oppimisympäristöt -hanke, jossa on panostettu pitkäkestoisen leikin, lasten osallisuuden ja tieto- ja viestintäteknisten taitojen lisääntymiseen. Teemana on ollut tarinallinen leikki ja medialeikki, joka on ollut mukavaa lapsille ja aikuisille. Päiväkodissa on vieraillut ikimuistettava merirosvo ja muumihahmoja. Tonttujakin on näkynyt aina ennen joulua.

Alkuvuosista lähtien on osallistuttu muihinkin hankkeisiin, kuten Kehittävä työntutkimus, missä Pentti Hakkaraisen johdolla kehitettiin leikkiä ja kolmen suomalaisen ja virolaisen maakunnan yhteisiin ympäristökasvatushankkeisiin mm. 3+3 Vesihankkeeseen, Länsi-Kotkan toimijoiden yhteisprojektiin ja yrittäjyyskasvatushankkeeseen. Useita vuosia kestänyt Orff-pedagogisen musiikkikasvatuksen kokeilu ja kehittämishanke toteutettiin yhteistyössä Kotkan Opiston kanssa. Sen jälkivaikutuksena päiväkodilla valmistui musiikkikasvatuskansio, Musatrullaa. Nuo mainiot, kaikkia lapsia innostavat ja iloiset opit haluttiin laittaa kirjoihin ja kansiin muidenkin käytettäväksi. Kaikki kehittämistyö on siirtynyt lasten kanssa toteutettavaan työhön.

Varhaiskasvatuksen voimavarana nyt ja aiemminkin on tietysti ollut hyvä henkilökunta. Työntekijät ovat innostuneita omasta työstään, kehittymishaluisia ja yhteistyöhalukkaita. Varhaiskasvatuksen yhteisinä työntekijöinä toimivat varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kuraattori ja Suomi toisena kielenä -opettaja. Esikoululla on yhteinen erityisopettaja ja kuraattori Aittakorven koulun kanssa. Yhteinen oppilashuoltoryhmä järjestää esikoululaisille ja koululaisille yhteisiä ja yhteisöllisiä tilaisuuksia. Sijaiset saadaan nykyisin kaupungin Rekryn kautta. Ennen johtajat soittelivat suoraan heille.

Henkilökunnan nimikkeet ja työnkuva ovat vuosien varrella muuttuneet. Muutos johtuu lakien ja asetusten muutoksesta. Siirryttiin päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Päiväkodin johtajat säilyivät päiväkodin johtajina. He eivät ole enää lapsiryhmätyössä, mikä on antanut aikaa mm. pedagogiselle johtamiselle ja henkilöstöjohtamiselle. Varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien tulee taitaa hoito-, kasvatus ja opetustyö monine oppimisen alueineen. 1980-luvulla noudatettiin Iloisia toimintatuokioita, nyt valtakunnallisia ja kunnan omia varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia. Lisäksi henkilökunnan tehtävänä on ohjata työelämään tutustujia ja opiskelijoita, jotka ovat työssä oppimassa.

Lapsista ja perheistä meidän kaikkien työ saa merkityksen. On eletty mukana monenlaisissa suruissa, enemmän kuitenkin hyvissä ja iloisissa asioissa. Lasten kanssa toimimisesta saa todella paljon iloa. Nykyisin vanhempien ja lasten toiveita halutaan kuulla entistä enemmän. Niitä kirjataan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatus- ja/tai esiopetussuunnitelmaan ja huomioidaan tiimien suunnittelutyössä. Lasten osallisuus toiminnan suunnitteluun on edelleen kasvussa.

Vanhempainneuvosto on toiminut Lankilan päiväkodissa miltei alkuvuosistamme lähtien. Se on tehnyt ja tekee äärettömän hienoa työtä lasten ja perheiden hyväksi. Paljon mukavia tapahtumia on järjestetty perheille ja lapsille, keskusteltu tärkeistä asioista, vaikutettu päättäjiin mm. päiväkodin aidan korjaamisesta ja on vastustettu aikanaan koululaisten iltapäivähoidon lopettamista.

Nyt joudutaan ottamaan koronarajoitukset huomioon. Luovasti on näinäkin aikoina silti toimittu. Korona, nykyajan suuri haaste, ei ole saanut vanhempainneuvoston toimintaa loppumaan. Siitä viimeisenä esimerkkinä vanhempainneuvoston tarjoama mukava esitys lapsille netin välityksellä sekä muhkeat arpajaiset.

Korona-aika on pistänyt monet asiat päälaelleen. Erityisesti ihmisten väliset lähikontaktit ovat harventuneet. Asiat kyllä hoituvat nykyisen tietotekniikan avullakin, mutta ei korvaa kasvokkain tapaamista. Tärkeintä tässä ajassa kuitenkin on, että me kaikki pysymme terveenä ja lasten tukena.

Tulee pohdittua minkälaista varhaiskasvatus ja esiopetus mahtaa olla vuonna 2060? Vai onkohan sillä silloin jo jokin uusi nimitys? Yksi asia ainakin säilyy ja se on lasten leikki.