Huhtikuun vakablogi: Vihreälippu-pienet teot, suuret vaikutukset

Julkaistu 10.04.2025 Kirjoittajalta Jari Laitinen

Vihreä lippu – pienet teot, suuret vaikutukset

Kirjoittaja on kahden pienehkön lapsen äiti ja ikuinen opiskelija, joka luulee olevansa parhaimmillaan kriisitilanteissa. Haluaisi omaksua lukutoukan identiteetin mutta tosiasiassa käyttää kaiken ylimääräisen ajan ulkoiluun. Syö aamupalaksi sateenkaaria, pyörii päivät pumpulissa ja näkee asioissa hyvät puolet aina uupumukseen asti. Asia, josta ei luovu on luontokokemukset. Paras kalareissu on se, jossa ei saa yhtään kalaa. Silloin saa nauttia luonnosta kuten se meille juuri siinä hetkessä tarjoillaan.

Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristöohjelma, joka kannustaa kouluja ja päiväkoteja kestävään kehitykseen. Keskeiset periaatteet ovat osallisuus, käytännön toimet, teematyöskentely ja jatkuva parantaminen. Toisin sanoen lapset ja aikuiset suunnittelevat ja toteuttavat ympäristötoimia yhdessä askel kerrallaan kestävän elämäntavan kehittämiseksi. Ei mikään pikku juttu! Meidän perheelle Vihreä lippu on tullut tutuksi Otsonkallion päiväkodin sekä Otsolan esiopetuksen kautta. Tekstiä kirjoittaessani huomaan, että ympäristöohjelman periaatteet on ollut meillä elämäntapa jo ennen lapsen ensiaskelia.

Armoton faktahirviö minussa haluaa kirjoittaa kylmää teoriaa lähdeviitteineen. Päätin kuitenkin simuloida itselleni ympäristöhetken tietokoneen ääressä. Käytän ruudun edessä vietetyn ajan siihen, että yritän kertoa elämästä Vihreän lipun rinnalla käyttämättä teoriaa.

Kysyn kuusi- ja seitsemänvuotiailta lapsiltani, mitä tarkoittaa Vihreä lippu. Molemmat vastaavat melko totisena, että se tarkoittaa sitä, kun mennään metsään ja pidetään raati. Keskustelu meinaa tyrehtyä alkuunsa, kunnes ymmärrän ottaa lapset mukaan ajatusleikkiin. Kun keskustelu saadaan pois teoriasta käytäntöön, niin lapset heräävät henkiin!

Osa asioista, joista keskustelemme, on minulle jo entuudestaan tuttuja. Esimerkiksi bio-Paavo, joka toimittaa päiväkodissa tärkeää bioroskiksen virkaa. Bio-Paavon käyttäminen nostaa pintaan kaksijakoisia tunteita. Toisaalta on hyvä, että bio-Paavolle saa antaa ruuantähteet, siellä ne menevät oikeaan osoitteeseen. Toisaalta kuitenkin olisi parasta, jos lautaselle ei jäisi juurikaan bio-Paavolle annettavaa. Tiedustelen, miten biojätettä syntyy vähiten. Päiväkodissa ja kotona palvelu pelaa ja ruoka annostellaan lautaselle aikuisen toimesta. Päiväkodissa nälän määrä luonnehditaan lapsen mukaan asteikolla pieni ja suuri nälkä. Kotona ilmaisun skaala on edellistä laajempi, kuten merikrotin nälkä, lapsen nälkä, dinosauruksen nälkä ja kaikkea siltä väliltä! Eskarista alkaen ruoka annostellaan koulussa itse. Ruokaa pyritään ottamaan sen verran, kun mahaan menee. Ihmettelen ääneen, että miten sitä osaa aina ottaa sopivan määrän. ”Ei sitä aina tiedäkkään”, on ekaluokkalaisen huoleton vastaus. ”Sitä opetellaan vielä.” Viisaita sanoja.

Metsässä ja luonnossa liikkuminen on iso osa perheemme arkea. Lasten keksimät retket on suuntautunut useammin kuin kerran roskan keruuseen. Erään lomareissun kohokohdaksi on jäänyt lapsen mieleen se, kun saimme kerättyä aamulenkillä pulkan täyteen ilotulitteista jäänyttä roskaa! Ikimuistoinen aamu myös äidille, todentotta! Monestakin syystä mutta eritoten siitä kuinka suurta iloa lapsi osoitti löytäessään lumen seasta roskan aina uudelleen ja uudelleen. Nyt kun kysyn aikojen jälkeen, että mikä siinä oli niin mukavaa, kertoo lapsi, että se vain tuntui kivalta. Sehän se on pääasia. Keskustelussa miettivät vielä keskenään syitä heittää roskia luontoon. Eivät keksineet parempaa syytä kuin että ihminen ei vain jaksa kuljettaa roskaa kunnes lähin roskis löytyy.

Simulaation edetessä myös Vihreän lipun raati löytää enemmän kontekstia ympärilleen. Vihreä lippu ei ole päiväkodissa ja esikoulussa vain aikuisten juttu tai etäinen asia jota opetetaan. Sen lisäksi, että lapset toteuttavat ympäristötekoja itse he myös osallistuvat suunnitteluun. Raati ilmentää ympäristöohjelmaan muun muassa lasten osallistamisella suunnitteluun ja toteutukseen sekä teemapäivillä. Kuulen, että raadissa on joskus rentouduttu metsän keskellä taivasta ja puita katsellen. Äidin aivan ehdoton suosikki! Tämä tekniikka on ollut meidän perheessämme käytössä jo aikojen alusta. Kertoman mukaan raatiin voi liittyä myös halailua. Tästä asiasta ei viiskari osannut kertoa riittävän yksityiskohtaisesti, joten kävin kurkkaamassa, löytyykö lisätietoa varhaiskasvatuksen aarreaitasta; PedaNetistä. Helmikuun alussa raati on vietetty Toinen toista -tapahtuman merkeissä teemana ystävyys ja auttaminen. Halaaminen oli mukavan tapahtuman sivutuote mutta niin lämpimänä muistona lapsen mielessä.

Ympäristöohjelmaan liittyy edellisten lisäksi paljon muita asioita, kuten se että vettä käytetään säästeliäästi sekä valot sammutetaan tyhjästä tilasta. Meidän perheessä on paljon parantamisen varaa veden- ja sähkön säästämisessä. Parantamisen varaa on varmasti muissakin aiheissa. Vihreä lippu ei merkitse täydellisyyttä, vaan sitä että asioita parannetaan askel kerrallaan.

Vihreä lippu – pienet teot, suuret vaikutukset

Sinua saattaisi kiinnostaa