Kotkassa nostetaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ esille

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään 25.11. Siitä alkaa myös YK:n Uni Womenin -kampanjana tunnetut Oranssit päivät (25.11–10.12), joiden tarkoitus on kiinnittää eritystä huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Kotkassa oransseja päiviä vietetään muun muassa valaisemalla Sapokan vesipuistoa oransseilla valoilla ja Kymenlaakson Nytkis ry (naisjärjestöt yhteistyössä) järjestää Kauppakeskus Pasaatissa ”Valoa, ei väkivaltaa” -tapahtuman 25.11 klo 15–17, jonka jälkeen sytytetään muistokynttilät väkivallan uhrina tänä vuonna Suomessa menehtyneille naisille Kotkan Kauppatorilla. Kotkan kaupunki on mukana kynttiläkulkueessa ja Sapokan valaisemisessa.
Kymenlaakson Nytkis ry on jo laittanut yhteistyössä Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa Kotkan pääkirjastolle aiheeseen liittyvää materiaalia, jotka ovat esillä 25.11 saakka.

Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa naisille

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa varsin yleistä. Suomi on Uni Womenin mukaan Euroopan väkivaltaisin maa naisille. Suomessa asuvista naisista 57 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai väkivallalla uhkailua  kertoo EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Suomen tilastot näyttävät erityisen huonoilta naisten kokemassa seksuaaliväkivallassa ja lähisuhdeväkivallassa. Seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 37 prosenttia Suomessa asuvista naisista, lähisuhdeväkivaltaa noin 53 prosenttia.

Vuoden 2025 aikana tähän mennessä Suomessa on menehtynyt jo 19 naista väkivallan uhrina. Kuolonuhrit ovat usein vain jäävuoren huippu.  Vaikka Suomi on tilastojen kärjessä, naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä kaikissa teollistuneissa länsimaissa. Kulttuuri ja käyttäytymisnormit muuttuvat hitaasi. Väkivalta ja häirintä ovat sukupuolittuneita ilmiöitä. On kyse vallan ja kontrollin välineistä.

Naiset kokevat tyypillisimmin väkivaltaa kotona, muissa yksityisissä tiloissa ja työpaikoilla. Yhä enemmän häirintää ja väkivaltaa esiintyy myös verkossa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kaikissa sosioekonomisissa asemissa. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta on välttämätöntä puhua, jotta ilmiö ja sen laajuus ymmärrettäisiin. Ymmärryksen kautta voidaan vaikuttaa kulttuuriin. Myös sillä on väliä, miten väkivaltaan asennoidumme. Toimimmeko sallivalla vai paheksuvalla tavalla. Väkivalta ei ole koskaan kenenkään oma asia, eikä uhrin oma vika. Väkivalta on rikos.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on kunnille ja hyvinvointialueille lakisääteistä työtä. Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimusvelvoitteet edellyttävät julkiselta vallalta aktiivisia toimia yksilöiden suojelemiseksi väkivallalta. Oikeus väkivallattomaan elämään on jokaiselle kuuluva perusoikeus.

Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä lähisuhdeväkivallan suunnitelmallisesta ehkäisemisestä. Kymenlaaksossa toimii naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen verkosto, jonka pääasiallisena tehtävänä on ollut luoda maakuntaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjelma ja seurata sen toimeenpanon etenemistä. Verkostossa ovat mukana kaikki keskeiset toimijat, jotka alueellamme auttamispalvelua tuottavat. Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuille on koottu kattavasti tietoa siitä, mistä väkivallan voi tunnistaa ja mistä siihen saa apua. Jos tunnistat ilmiön omassa, tai läheisesti elämässä, älä epäröi puuttua, tai hakea apua.