Puistopääkaupungin vihertyö on monipuolista

Kotkassa sijaitsevat Suomen palkituimmat puistot. Muun muassa kansainvälinen Green Flag Award on myönnetty viidelle kotkalaiselle puistolle; Sapokan Vesipuistolle, Katariinan Meripuistolle, Jokipuistolle, Sibeliuksenpuistolle ja Fuksinpuistolle. Puistojen ylläpidossa ja rakentamisessa työskentelee vakituisesti 26 Kotkan kaupungin työntekijää. Kausityöntekijöitä eli keväästä syksyyn työskenteleviä määräaikaisia on tämän lisäksi parisenkymmentä. Kesäkuukausina töissä ovat myös nuoret kesätyöntekijät, joita on puistotöissä tänä vuonna 20.
Tämän lisäksi viherympäristön kukoistusta tukevat vapaaehtoisten ryhmät kuten puistokummit sekä Suomen Pioniseura, yhteistyössä kaupungin puistotoimen kanssa.

Mielekästä työtä

Puistotoimen työntekijä Janita Harjula kertoo, että työssä saa olla suoraan vaikuttamassa Kotkan viihtyisyyteen. Toimivat viheralueet myötävaikuttavat kaupunkilaisten ulkoilumahdollisuuksiin ja -harrastuksiin. Viihtyisä ympäristö lisää ihmisten terveyttä. Kuntalaisilta ja muilta puistokävijöiltä tuleekin runsaasti palautetta, enimmäkseen hyvin myönteistä.

Työ puistoissa on luovaa. Janitan mukaan työntekijätasolla on mahdollista vaikuttaa työn tekemisen menetelmiin ja tapoihin. Esimerkiksi hiljattain hankittiin kokeiluun akkukäyttöinen heilurihara. Myös kasvien valinnan ja niiden hoitamisen suhteen kuunnellaan työntekijöiden näkemyksiä ja ehdotuksia.

On palkitsevaa työskennellä lähellä luontoa: seurata kasvien kasvua ja erilaisia eliöitä. Puistotyössä näkee oman työnsä tuloksen ja se tarjoaa paljon onnistumisen kokemuksia.

Lisäksi Kotkan upeat puistot ovat Janitan mielestä ihastuttava työmiljöö. Myös se, että työtä tehdään ulkoilmassa, on mukavaa. Työnjohtaja Satu Ylämäki kertoo, että jos joskus huolet painavat, työskentely vaikkapa Katariinan Meripuiston avarissa merimaisemissa tuo paremman mielen.

Dynaamisuus trendinä

Kotkassa on pyritty jo pitkään rakentamaan monenlaisia erikoispuistoja. Etenkin keskustan Sibeliuksenpuistossa nautitaan perinteisen, hienostuneen muotopuutarhan tunnelmasta. Kutakin kasvia voi ihailla sen omassa, suunnitellussa ja tarkasti rajatussa paikassa. Niin ikään Karhulan Jokipuistossa, Isopuistossa sekä Fuksinpuistossa on upeita, laajoja kukkivia istutuksia – unohtamatta myöskään Suomen kaikkein palkituinta eli Sapokan Vesipuistoa.

Näiden rinnalla Kotkassa on myös puistoja, joissa luonnonmukaisuus on vahvemmin esillä. Nykytrendi ”dynaamisuus” näkyy esimerkiksi Katariinan Meripuistossa. Ne kasvit, jotka pärjäävät hyvin, saavat ottaa hieman enemmän tilaa. Jos jokin kasvi ei menesty, sen annetaan hiipua pois. Erilaisten kasvien annetaan myös kasvaa toistensa seassa. Monilajinen kasviyhdyskunta sopeutuu kasvuoloihin yksilajisia istutuksia paremmin.

Satu Ylämäki kertoo, että yksilajisia massaistutuksia välttäen tuetaan samalla luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuudesta puhutaan tällä hetkellä paljon, ja monet kunnat ovat lähteneet mukaan sen edistämiseen.

Janita Harjulan mukaan on antoisaa, kun työssä saa yhdistettyä kauneuden ja luonnon monimuotoisuuden. Monimuotoisuutta kannattaa vaalia monesta syystä. Terve ja monimuotoinen luonto takaa muun muassa hyvän hengitysilman ja puhtaan veden. Monimuotoisuus tukee monien hyötykasvien pölytystä ja luonnonantimien kasvua. Esimerkiksi pölyttäjähyönteiset ovat erittäin tärkeitä ekosysteemille. Valtaosa maailman kukkivista kasveista on joko riippuvaisia tai hyötyy pölytyksestä. Lajirunsaus tuo luontoon rikkautta ja elinvoimaa. Niin ikään luonnon merkitys hiilinieluna on äärimmäisen tärkeä.

Kotkan kaupungin puistotoimessa dynaamisen kasvillisuuden toteuttamiseen on lähdetty kiinnostunein mielin mukaan. Janita Harjulan sanoin: ”Mitä enemmän tietää, niin sitä mielenkiintoisempaa kaikki tämä on!”

Muutos on tuonut uudenlaista näkökulmaa ja osaamista. Muun muassa laajempaa kasvitietoutta on noussut perinteisen taidon ja tiedon rinnalle. Uusiin ja uusittaviin istutuksiin yritetään valita lajeja, joista olisi mahdollisimman paljon hyötyä niin sanotuille pörriäisille. Erityishuomiota kiinnitetään varhain keväällä kukkiviin kasveihin, kuten erilaiset sipulikukat ja pajukasvit.

Risuaita tukee hyönteisyhteisöjä

Osallistuvan budjetoinnin eli OSBUn myötä rakennettiin eri puolille Kotkaa risuaitoja. Yksi risuaidoista sijaitsee Katariinan Meripuistossa. Se tarjoaa hyönteisille muun muassa hyvän talvehtimispaikan ja siinä viihtyvät myös erilaiset hyödylliset lahottajat.

Risuaita sijoitettiin Meripuistoon, koska merinäkymät on pidettävä avoimina ja vesakkoa pitää raivata lähes vuosittain. Risujätettä syntyy ja sen kuljettaminen pois puistoalueelta maksaa. Nyt osa risuista voidaan jättää puistoon ja kerätä risuaidan täytteeksi. Voisi jopa sanoa, että risuaitaan yksikään risu ei ole liian vähäpätöinen.

Palkittujen puistojen lisäksi Kotkassa voidaan olla iloisia myös perhosista. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan Kotka on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta. Perhoset ovat monella tavalla tärkeitä luonnon ekosysteemille. Ne toimivat pölyttäjinä, ovat ravintoa monille eläimille ja vaikuttavat kasvien kasvuun ja siementuotantoon. Perhoset ovat myös niin sanottuja indikaattorilajeja. Niiden esiintyminen tai puuttuminen kertoo ympäristön tilasta.

”Meidän ammattilaisten on myös toimittava edelläkävijöinä ja heräteltävä ihmisiä ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön tärkeys”, Janita Harjula summaa.