Miten ylläpitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa?

Pulssikyselyn perusteella Kotkan kaupungin henkilöstö voi keskimäärin sangen hyvin. Työhyvinvointiin liittyvien kysymysten keskiarvo on kevään 2026 mittauksissa ollut toistuvasti 4,0 (asteikko 1-5). Saman keskiarvon on saanut myös väittämä: ”Pystyn pitämään työni ja vapaa-aikani tasapainossa”. Neljä viidestä Kotkan kaupungin työntekijästä oli samaa mieltä tästä.

Silti haasteitakin nousee esiin eikä tasapainoa aina löydy. Moni kertoo työmäärän kasvaneen, työpäivien venyvän ja asiakasmäärien lisääntyneen. Pitkät työpäivät, iltatyöt ja kotona tehtävä työ ovat harmillisen monille arkipäivää.

Osa henkilöstöstä kokee, ettei työaika riitä työtehtäviin, jolloin työtä voi siirtyä vapaa-ajalle. Silloin on mahdollista, ettei energiaa jää harrastuksille, perheelle tai muulle sosiaaliselle elämälle. Työ vie niin paljon voimavaroja, ettei sen jälkeen jaksa tehdä palauttavia tai mielekkäitä asioita. Sen sijaan vapaa-aika kuluu lepäämiseen, nukkumiseen tai ”koomailemiseen”. Tämä voi heikentää kokemusta mielekkäästä vapaa-ajasta ja pitkällä aikavälillä myös hyvinvointia.

Toisinaan työasiat seuraavat ajatuksissa vapaa-ajalle, vaikkei varsinaisesti työtä kotona tekisikään. Työasiat voivat pyöriä mielessä iltaisin, öisin ja jopa unissa. Erityisesti haastavat asiakas- ja työyhteisötilanteet sekä keskeneräiset asiat vaikeuttavat irrottautumista työstä. Myös ristiriidat työyhteisössä, jatkuva kiire sekä kokemus siitä, ettei tule kuulluksi, voivat kuormittaa.

Onneksi on myös paljon myönteisiä kokemuksia ja hyviä keinoja tasapainon edistämiseen. Moni panostaa palautumiseen tarkoituksellisesti. Vapaa-aikaa pidetään voimavarana, jota suojellaan. Liikunta, harrastukset, perhe ja ystävät auttavat irrottautumaan työstä.

Myös selkeät rajat auttavat. Moni kertoo tietoisesti jättävänsä työt työpaikalle. Työviestejä luetaan vain työajalla eikä vapaa-ajalla tehdä töitä, ellei ole aivan pakko. Vastaajien mukaan on tärkeää opetella rajaamaan ja priorisoimaan työtä. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi. Työasioiden purkaminen työpaikalla sekä tietoinen päätös olla ajattelematta töitä kotona auttavat ylläpitämään tasapainoa. Ylipäätään terve itsekkyys ja keskeneräisyyden hyväksyminen tukevat jaksamista.

Myös joustavat työjärjestelyt auttavat, silloin kun niihin on mahdollisuus. Esimerkkeinä mainittiin liukuva työaika, etätyö, selkeät työvuorot ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin. Nämä helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Myös osa-aikatyö tai lyhyempi työviikko koetaan toimiviksi ratkaisuiksi, silloin kun niitä on mahdollista käyttää.

Suurin osa Kotkan kaupungin työntekijöistä kokee työn ja muun elämän olevan tasapainossa. Kuitenkin noin viidesosalle työntekijöistä arjen palautuminen ja työn tunkeutuminen vapaa-ajalle näyttäytyy keskeisenä huolenaiheena. Vastauksissa toistuu silloin ajatus, että vapaa-aika ei enää riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseen, vaan se kuluu työstä toipumiseen. Tällöin myös lomat tai ainakin alkuosa lomasta kuluu palautumiseen.

Kuormittuneena tulee helposti tunne, että on loman tarpeessa. Joissakin vastauksissa todetaan, että vain pidempi loma mahdollistaa todellisen irrottautumisen työstä. Samalla osa kuitenkin kokee, ettei edes loma riitä, koska ennen lomaa työmäärä kasvaa ja loman jälkeen odottaa entistä suurempi työkuorma.

Ne, jotka kokevat tasapainon löytyneen, korostavat vapaa-ajan suojelemista, työn rajaamista sekä palautumista tukevia tekijöitä kuten harrastuksia, läheisten ihmisten seuraa ja työajan joustomahdollisuuksia. Sekä yksilön omilla toimintatavoilla että työn rakenteellisilla järjestelyillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka hyvin palautuminen onnistuu. Vapaa-aika on tärkeä hyvinvoinnin ja työkyvyn perusta.

”Vapaa-aika on minulle kultaakin arvokkaampaa.”

”Työn ja vapaa-ajan kuuluukin olla epätasapainossa – pitää elää enemmän kuin tehdä töitä.”

Lomilta palatessa on hyvä hetki tarkastella omaa tilannetta. Huomiota kannattaa kiinnittää päivittäiseen ja viikoittaiseen tunteeseen: onko arjessa mahdollista palautua riittävästi ja mitkä keinot omalla kohdalla sitä edistävät. On hyvä muistaa, että pelkkä makailu sohvalla ei palauta. Muutakin kuin löhöilyä tarvitaan, oli se sitten vapaamuotoista elämää tai ohjattua harrastamista.

”Mielekkäät harrastukset pitävät mielen hyvänä ja virkeänä.”

”Onneksi on harrastuksia, joihin pääsee päätä tuulettamaan.”

Palautumisen keskeinen elementti on myös työpäivän huokoisuus. Pienet mikrotauot onnistuvat useimmissa töissä ainakin useimpina päivinä; taukojumppaa voi tehdä pienen hetken tai vaikkapa edes kävellä kopiokoneelle ja vaihtaa siinä yhteydessä pari sanaa työkaverin kanssa. Jos tuntuu, ettei pysty irrottautumaan kahvitauolle, niin mitä jos sittenkin menisi.

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Anna Vanhala

Työntekijäkokemuksista, ihmisistä ja liikunnasta innostuva paluumuuttaja. Henkilöstösuunnittelijan työ on monipuolista työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista sekä välillä hallinnollista puurtamistakin.

Muut julkaisutkirjoittajalta: Anna Vanhala