Varjolaivaston öljyvahinkojen korvauksiin etsitään vastausta Kotkassa pidettävässä harjoituksessa
Julkaistu 10.06.2026
Varjolaivasto nostaa merkittävästi öljyvahingon riskiä Suomenlahdella. Vahingon tapahtuessa sen kustannukset voivat nousta miljardeihin euroihin. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi noin 30 000 tonnin alusöljyvahingon kokonaiskustannuksiksi 1,6 miljardia euroa. Määrä vastaa noin kahta säiliöaluksen lastitankin sisältöä. Varjolaivastoon kuuluvien alusten huonokuntoisuuden tai teon tahallisuuden vuoksi vuodon suuruus saattaa kuitenkin olla suurempi, jolloin kustannuksetkin voivat nousta moninkertaisiksi.
Normaalisti vahingosta aiheutuvat kustannukset peritään jälkikäteen vahingon aiheuttajalta, eli laivanomistajalta ja hänen vakuutusyhtiöltään, sekä laivanomistajan vastuurajan ylittävältä osalta kansainvälisestä öljyvahinkojen korvausrahastosta. Myös tilanteissa, joissa öljyvahingon aiheuttaja ei selviä tai aiheuttaja on maksukyvytön, vahingonkorvauksia voi hakea korvausrahaston kautta. Varjolaivastoon kuuluville aluksille on leimallista häivytetyt omistussuhteet ja väärennetyt vakuutukset, jolloin vaarana on, ettei vastuullista saada selville. Korvauksia ei kuitenkaan makseta tilanteissa, joissa vahingon voidaan todeta aiheutuneen esimerkiksi sotatoimista tai ulkopuolisen tahallisesta toiminnasta.
Mitkä ovat mahdollisuudet korvausten saamiselle tilanteissa, joissa alusöljyvahingon aiheuttaneen aluksen omistussuhteissa tai vakuutuksissa on epäselvyyttä, tai vakuuttaja on maksukykyinen mutta pakotteiden alainen, tai vuoto on seurausta hybridivaikuttamisesta tai drooni-iskusta? Miten kustannukset katetaan, jos korvausten edellytykset eivät täyty? Näihin etsitään vastausta VARJO26 Kustannus- ja korvaushallinto varjolaivaston öljyvahingossa -harjoituksessa 9.–10.6. Kotkassa.
Harjoituksessa perehdytään työpajamaisen työskentelyn keinoin alusöljyvahingon vahingonkorvausprosessiin sekä eri osapuolten rooleihin tässä prosessissa. Harjoituksessa ovat edustettuina sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Rajavartiolaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Kymenlaakson hyvinvointialue, Kotkan kaupunki, Porvoon kaupunki, Haminan kaupunki, Xamk sekä laivanvakuuttajat Alandia ja Oy Gard (Baltic) Ab.
Harjoituksen järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Järjestämistä rahoittaa Kymenlaakson liitto AKKE-rahoitteisen VARJO – Varjolaivaston öljyvahingon talous- ja korvaushallinto -hankkeen kautta.