Kotkassa tehtävä öljyntorjuntatestaus ohjaa koko Suomen öljyntorjunnan kehittämistä

Öljyntorjuntatestaus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on tuottanut uutta tietoa siitä, miten eri laivapolttoaineet käyttäytyvät vuodon sattuessa ja miten niitä saadaan kerättyä. Se on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin koko Suomen öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi.

”Meriliikenteessä on siirrytty vähäpäästöisempiin laivapolttoaineisiin. Siitä, miten niitä voidaan hallita, ei ole vielä kokemusta oikeista onnettomuustilanteista”, kertoo tutkimuspäällikkö Justiina Halonen Xamkista.

Öljyntorjuntatestauksella onkin suuri rooli öljyvahinkoihin varautumisessa. Testaaminen ei kuitenkaan ole ollut Suomessa mahdollista ennen kuin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan testaus- ja harjoitusympäristö Kotkassa otettiin käyttöön vuonna 2022. Testausympäristön ansiosta on käynnistetty jo useita konkreettisia kehittämistoimia.

Pelastuslaitokset ja Rajavartiolaitos ovat hyötyneet testeistä

Koska aiemmin alukset kulkivat pääsääntöisesti raskaalla polttoöljyllä, myös öljyntorjunta- ja keräyskalustoa oli hankittu niiden vuotoja silmällä pitäen. Keräystestaukset Xamkin öljyntorjunta-altaalla kuitenkin osoittivat, ettei tämä öljynkeräyskalusto toimi optimaalisesti uusille, kevyemmille laivapolttoaineille. Kevyille öljyille soveltuvaa kalustoa ei Suomessa juurikaan ole. Testaustulosten herättämänä tilanteeseen on nyt tulossa muutos.

”Suomenlahden rannikon ja Saaristomeren alueen viidelle pelastuslaitokselle rahoitetaan yhteensä kymmenen keräyslaitekokonaisuutta, jotka on suunnattu juuri tähän tarpeeseen”, kertoo pelastusylitarkastaja Ville Estlander sisäministeriöstä.

Ilman testaustoimintaa kaluston suorituskyvyn puutteet olisivat voineet ilmetä vasta vahingon jo tapahduttua.

Lisäksi osa meriteitse kuljetettavista uusiutuvien tai kierrätyspohjaisten öljyjen raaka-aineista muuttuu kiinteiksi, kun ne joutuvat veteen. Uusimmat testaustulokset kertovat myös vähärikkisten raskaspolttoaineiden aiheuttavan samankaltaisen ongelman.

”Vuosikymmenen vaihteessa markkinoille tulleet vähärikkiset laivapolttoaineet eivät käyttäydy meriympäristössä samalla tavoin kuin perinteiset raskaat polttoaineet. Haastetta lisää se, että vähärikkisten laivapolttoaineiden kirjo on laaja ja niiden ominaisuudet eroavat toisistaan. Tämä vaikeuttaa mereen vuotaneen öljyn käyttäytymisen ennakointia”, kuvaa ympäristövahinkoasiantuntija Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Vaihtelua lisää edelleen se, että käyttäytyminen riippuu paljon lämpötilasta.

Myös muihin kemikaalivahinkoihin täytyy varautua

Jatkuva ja nopea muutos mahdollisissa vuotoaineissa korostaa käytännön testauksen merkitystä. Sen lisäksi, että laivapolttoaineissa on jo tapahtunut monipuolistumista, myös muihin kemikaalivahinkoihin varautumisen merkitys kasvaa. Vain systemaattisella testauksella eri aineille erilaisissa olosuhteissa voidaan luoda riittävää tietopohjaa todellisesta suorituskyvystä ja sen kehitystarpeista.
Työsarkaa vielä riittää.

”Olemme ehtineet selvittää vasta osaa merellisen vahingon vaaraa aiheuttavien aineiden torjuttavuudesta. Jo tämä pintaraapaisu on osoittanut testaamisen välttämättömyyden: kaikki selvitetty tieto on johtanut konkreettisiin muutoksiin varautumisessa”, Justiina Halonen kertoo.
”Tiedolle on ollut suurta tarvetta, sillä aiemmin vastaavan tiedon tuottaminen ei ole ollut mahdollista, kun testaamiseen soveltuvaa ympäristöä ei ole ollut”.

Xamkin öljyntorjunnan testaus- ja harjoitusympäristö on rakennettu Kymen Vesi Oy:n entisen jäteveden ilmastusaltaan yhteyteen Kymenlaakson liiton myöntämän EAKR-rahoituksen ja Xamkin jatkorahoituksen turvin. Allasta ylläpidetään Xamkin ja Kotkan kaupungin rahoituksella sekä palvelumyynnillä.