Kotka tekee ensi vuonna 9,5 miljoonan alijäämän – investoinnit tehdään pääosin velkarahalla

Kotkan kaupungin ensi vuoden talousarvio on vs. kaupunginjohtaja Kristina Lönnforsin budjettiesityksen perusteella noin 9,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä kutistaisi kaupungin kumulatiivisen ylijäämän vuoden 2026 lopussa 30,1 miljoonaan euroon.
Vielä tämän vuoden 2025 lopussa kaupungilla on kumulatiivista ylijäämää taseessaan arviolta 39,5 miljoonaa, jos ennustettu 5,2 miljoonan euron alijäämäinen tulos toteutuu.

Vs. kaupunginjohtaja Lönnfors toteaakin, että Kotkan taloudessa näkyy yleinen heikko suhdannetilanne, joka vaikuttaa etenkin kuntien verokertymään.
”Valtionvarainministeriön laatiman tämän syksyn kuntatalousohjelman mukaan myös kunta-alalle sovitut palkankorotukset ja vuoden alusta voimaan tullut TE-palvelu-uudistus, jossa laajennettiin kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista, kasvattavat kuntien toimintamenoja. Valtionapuihin kohdennetut vähennykset hidastavat osaltaan kuntatalouden tulojen kehitystä. Positiivisena näkymänä verotulojen odotetaan kasvavaan vuonna 2026 suhdannetilanteen kohentuessa. Myönteistä on myös kuntien toteumatietojen ja tilinpäätösennusteiden perusteella, että kuntatalouden menot eivät ole nousseet siinä määrin kuin mitä aiemmin arvioitiin”, Kristina Lönnfors toteaa.

Lönnforsia mietityttää myös TE-palveluiden vaikutus Kotkan talouteen jatkossa.
”TE-uudistuksen myötä työllisyyden hoidon toimintakenttä on muuttunut, jolloin työvoimaviranomaisen myöntämien tukien käyttöä ei voida tarkasti ennustaa. Uudistuksen mukainen Etelä-Kymenlaakson työelämäpalveluiden toiminta käynnistyi suunnitelmallisesti ja huolellisesti tehdyn valmistelun myötä hyvin”.

Kustannustehokkuuttakin on jo vajaan vuoden tietojen perusteella Lönnforsin mukaan havaittavissa, kun huomioidaan, että EKTEN palvelujen tuottamiseen on käytettävissä vähäisemmin sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja kuin millä valtio tuotti alueella vastaavat palvelut.
”Etelä-Kymenlaakson työelämäpalvelut hoitaa koko alueen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvää lakisääteistä tehtävää. Mikäli yleinen suhdanne- ja työllisyyskehitys jatkuu edelleen alavireisenä ja työttömyys lisääntyy, on riskinä, että asiakkaita ei pystytä nykyisillä resursseilla palvelemaan lain edellyttämällä tavalla ja asetettujen tavoitteiden puitteissa”, Lönnfors pohtii.

Sopeuttamistoimet jatkuvat – edessä päätöksiä palveluverkosta

 Vs. kaupunginjohtaja Kristina Lönnforsin mukaan talouden sopeuttamistarve on hyvin tiedostettu Kotkassa.
”Vuonna 2023 otimme sopeuttamistoimet käyttöön etupainotteisesti muuttamalla sen vuoden talousarviota kesken vuoden. Näin valmistauduimme tulevien vuosien lisäsopeuttamisvaatimuksiin ja paransimme samalla kumulatiivisen puskurin tasoa. Tämän jälkeen olemme jatkaneet sopeuttamista vuosittain, tavoitteenamme hillitä menojen kasvu jäädyttämällä toimintakulut talousarviovuotta edeltävän vuoden tasoon”.
Lönnforsin mukaan sopeuttaminen toimintakuluja hillitsemällä ei kuitenkaan yksin enää onnistu.
”Tulevina vuosina meidän on kyettävä tekemään päätöksiä myös kaupungin tuottamista palveluista ja palveluverkkojemme laajuudesta”, Lönnfors toteaa.

Kumulatiivinen ylijäämä supistuu

Kotkan ensi vuoden talousarvio on laadittu lähtökohdasta, että veroprosentti pysyy ennallaan 9,4 prosentissa. Myöskään kiinteistöverojen määriin ei ole kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa esitetty muutoksia.
Lopullisesti veroprosentit päätetään kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuussa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan vuoden 2026 tilikausi on 9,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verotulojen ennakoidaan kasvavan noin 9 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2025 ennakoituun tasoon. Valtionosuuksien määrän ennakoidaan pysyvän vuodelle 2025 ennakoidulla tasolla vuosikatteen 2026 ollessa 7,6 miljoonaa euroa. Kumulatiivisen ylijäämän ennustetaan olevan vuoden 2025 lopussa 39,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2026 lopussa 30,1 miljoonaa euroa.
Kumulatiivinen ylijäämä alenee edelleen taloussuunnitelmakaudella ollen 22,6 miljoonaa euroa taloussuunnitelmavuoden 2028 lopussa.

Investoinneista suurin osa velkarahalla

Kaupungin investointiohjelma on laadittu vuosille 2026–2030 ja yksittäisten investointien suhteen on olemassa paljon toiveita ja näkemyksiä. Kristina Lönnforsin mukaan haasteena onkin, että kaikkea ei voi saada ja toteuttaa – ainakaan yhdellä kertaa.

”Perustavoitteena on oltava tasapainoinen talous, joten aikajänne monille toivotuille investoinneille tulee olla tarpeeksi pitkä, jotta rakennamme tulevaisuutta kestävälle taloudelliselle pohjalle. Olemme kaukana tilanteesta, jossa vuosikatteemme kattaisi investointimme”.

”Kaupunki investoi vuonna 2026 vajaalla 40 miljoonalla eurolla ja kun kaupungin vuosikate jää vain noin 7,6 miljoonaan euroon, rahoitetaan suurin osa investoinneista velkaa ottamalla”, toteaa Kotkan talousjohtaja Pietu Mänttäri.

Suurimmat investoinnit kohdistuvat taloussuunnittelukaudella 2026–2030 Karhulan koulukeskukseen (21,7 miljoonaa euroa) sekä Karhulan koulukeskuksen liikuntahalliin (5,95 miljoonaa euroa).
Karhulan koulukeskuksen rahoitusmuoto muutettiin kaupunginvaltuuston helmikuussa 2025 tekemällä päätöksellä kiinteistöleasingrahoituksesta taseinvestoinniksi.

Vuoden 2025 osalta investointien ennustetaan toteutuvan noin 3,5 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Olennaisimmat muutokset ennusteessa ovat Keltakallion EV alue, jossa rakentaminen on toimijan kanssa sovitusti toteutunut suunniteltua pienempänä sekä jatkuvien kohteiden kuten Karhulan päiväkoti, Hovinsaaren päiväkoti ja Karhulan koulukeskus, kulujen painottuminen vuodelle 2026.

Toiminnallisia painopisteitä

Tulevan vuoden talousarvioon liittyy puhtaan talouden lisäksi luonnollisesti paljon toiminnallisia painopisteitä.

Kaupungin suurista vastuualueista hyvinvoinnin ja työllisyyden vastuualueella keskitytään mm. siihen, että työllisyyden ja kotoutumisen palveluyksikön tuottamat palvelut vastaavat Kotkan ja Etelä-Kymenlaakson alueen tarpeisiin ja niitä kehitetään yhdessä.

Opetustoimessa kehitetään taloudellista tehokkuutta ja aloitetaan palveluverkon selvitystyö tilanteessa, jossa syntyvyyden lasku tulee näkymään perusopetuksen oppilaiden määrän leikkaantumisena noin 1000 oppilaalla ja koulualkajien määrä vähenee 200 oppilaalla vuoteen 2031 mennessä.

Varhaiskasvatuksessa pedagogiset painopisteet liittyvät lasten liikkumisen hyvinvointivaikutuksiin, kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen ja musiikkipedagogiikkaan. Myös lapsiystävällinen kunta- toimintasuunnitelman mukaiset painotukset kuten yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat vahvasti esillä.

Kaupunkisuunnittelussa keskitytään mm. keskustan elinvoimaa ja merellisyyttä hyödyntäviin kaavahankkeisiin ja käynnistetään visiotyö uusien merellisten avauksien tueksi. Lisäksi maanhankinnassa edistetään teollisuustoimijoiden ja erityisesti puhtaan siirtymän hankkeiden sijoittumista Keltakallion ja Mussalon sataman alueille.

Teknisten palveluiden vastuualueen painopisteitä ovat mm. yleisten alueiden sekä kiinteän ja rakennusomaisuuden arvon säilyttäminen, palvelujen laajuuden ja palvelutason tarkastelu kaikissa yksiköissä sekä puistopääkaupunkistatuksen säilyttäminen ja uudelle tasolle nostaminen.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta kokouksessaan 27.10 ja kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 8.12. Ensi vuoden veroprosenteista päätetään valtuustossa 10.11.

Liitteinä vs. kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2026 ja asiaa esittelevä talousjohtajan diasarja.

TA 2026 KJ VERSIO KH 27.10.2025

TA2026 kj esitys koonti