Korona toi uuden todellisuuden

Julkaistu 10.09.2020 Kirjoittajalta Anna Vanhala

Maaliskuun puoliväli vuonna 2020 toi globaalin maailman meidän jokaisen työpaikkaan ja kotiin. Jouduimme kohtaamaan koronaviruksen silmästä silmään, kuten Kiina, Italia, Espanja, koko Eurooppa ja maailma. Väite, että globaalimaailma vaikuttaa meihin kaikkiin, konkretisoitui ennennäkemättömällä tavalla ja tällä kertaa negatiivisessa mielessä. Olimme ja olemme edelleen osa maailmalaajuista hätätilaa.

16.3.2020 Suomi suljettiin valtioneuvoston suosituksesta. Kotkan kaupungin palveluista iso osa meni kiinni. Työntekijät ohjattiin etätöihin. Koulut käynnistivät etäopetuksen. Ohjeena oli, että pidetään lapset kotona, jos suinkin mahdollista. Päiväkodit tyhjenivät. Hämmennys oli valtava. Tämä kaikki tapahtui muutamassa päivässä.

Kaupungin valmiustyöskentelyä ei ole koskaan testattu käytännössä, aidossa tilanteessa. Nyt se tehtiin. Ja se toimi. Kotkan kaupungin johdolla ja työntekijöillä oli reagointikykyä, osaamista ja ammattitaitoa toimia, ihan jokaisella vastuualueella ja yksikössä. Luovuutta etsittiin, se löydettiin ja päästiin eteenpäin. Kotkan kaupungin palvelut suljettiin, mutta ne eivät pysähtyneet.

Koronakevään aikana kävi ilmi muutama mielenkiintoinen seikka.

Ensimmäisenä huomiona nostan sen, että Kotkan kaupungin kokoinen organisaatio sopeutuu muutostilanteessa ja ns. hätätilanteessä uuteen todellisuuteen noin 2-3 viikossa. Siinä ajassa asiat alkoivat löytää uomansa. Ensimmäinen hämmennys oli voitettu. Asetuttiin etätöihin, saatiin yhteydet toimimaan. Palveluja käynnistettiin digi-, etä- ja virtuaalialustoilla. Esimerkiksi opettajat, koulunkäynninohjaajat, rehtorit, nuoriso-ohjaajat ja monet muut työntekijät tekivät valtavan työn järjestäytyessään täysin uuteen muotoon tuottaa palveluja. Ensimmäiset viikot olivat kaaosta, puhelimet soivat paljon, sähköposti tulvi kysymyksiä ja uusia ohjeistuksia tuli lähes päivittäin. Ihmisillä oli suuri hätä omasta ja läheistensä terveydestä, mutta silti jaksettiin kantaa vastuuta myös ammatillisessa mielessä.

Toinen huomioni kohdistuu ihmisten muutosvalmiuteen. Ihmisten valmiuteen tarttua, toimia ja siirtyä. Yli 70-vuotiaiden avustamiseen luotiin tyhjästä asiointipalvelu muutamassa päivässä. Muutamassa päivässä luotiin myös henkilöstöpankki koordinoimaan henkilöstön siirtoja ja resurssien kohdentamista yksiköihin, joissa tarvittiin lisätyövoimaa. Lähes kaikki resurssipankin siirtoehdotukset onnistuivat. Jokainen toi panoksensa siihen, että poikkeusoloissa saadaan palveluita tuotettua. Valitusten soraääntä kuului tuskin lainkaan. Työnantajan edustajana näin myös tärkeäksi sen, että jokaiselle tarjottiin työtä tilanteessa, jossa oma työ oli vähentynyt merkittävästi palvelusulkujen johdosta. Kotkan kaupunki ei lähtenyt käynnistämään lomautussuunnitelmia tai pidättämään palkanmaksua suljettujen palvelujen osalta. Näen erittäin tärkeäksi sen, että kriisin keskellä ei tehty hätiköityjä päätöksiä ja syvennetty ihmisten hätää. Valmiutta oli puolin ja toisin tulla vastaan ja tarttua kriisin tuomiin haasteisiin.

Kolmas huomioni on se, miten vahva yhteistyön noste poikkeusoloissa oli. Kaupungin valmiusjohtoryhmä teki päätökset yhdessä. Jokainen antoi osaamisensa yhteiseen käyttöön. Itselläni on sellainen tunne, että yhteistyö oli vahvaa läpi kaikkien kriisinajan toimijoiden. Ongelma oli yhteinen ja siitä selvittiin yhteistyöllä. Kaupungin henkilöstön vastuunkantokyky on koeteltu ja se on osoittautunut vahvaksi.

Tällä hetkellä olemme jo selvästi voitolla. Ja selvisimme hyvin. Tiettävästi kukaan Kotkan kaupungin työntekijöistä ei sairastanut koronaa. Olemme huolehtineet toisistamme ja se luo uskoa tulevaisuuteen.

Vuosi 2020 tulee jättämään jälkensä. Koronavirus ja sen mahdolliset seuraajat vaikuttavat toimiimme myös jatkossa. Olemme kuitenkin nyt valmiimpia reagoimaan. Yhdessä, hallitusti ja asteittain.

 

Tekstin kirjoittaja Minna Uusitalo on Kotkan kaupungin henkilöstöjohtaja.