Pelastustoimen uhkana hyvinvointialueen rahoitusmalli

Julkaistu 09.01.2022

Vuoden 2023 alussa tapahtuva organisaatiomuutos tarkoittaa myös pelastustoimen siirtymistä kunnilta hyvinvointialueen alaisuuteen. Joulukuun alussa Kymenlaakson pelastusjohtajana työnsä aloittaneen Juhani Carlsonin mukaan uudistuksen vaikutukset ovat pääosin hallinnollisia.

”Muutoksen suorat vaikutukset kohdistuvat valtion ohjaukseen, hallintorakenteeseen sekä erityisesti tukipalvelujen, kuten ICT:n ja taloushallinnon järjestämiseen. Pelastustoimen palvelut säilyvät asiakkaille nykyisen kaltaisena”, Carlson lupaa.

Uudistuksen hyvänä puolena on Carlsonin mukaan mahdollisuus entistä paremmin hyödyntää pelastustoimen yhteistä tekemistä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Konkreettisimmin yhteistyö näkyy ensivasteessa ja ensihoitopalveluissa sekä sosiaalitoimen kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Myös varautumista on mahdollisuus kehittää.

”Uhkana näen rahoitusmallin sekä lyhyen valmisteluajan aluevaltuuston aloittamisesta siihen, kun palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle”.

Carlson on ollut julkisuudessa huolissaan siitä, että Kymenlaakson pelastuslaitoksen toiminnan siirtyminen hyvinvointialueelle vuonna 2023 luo paineita pelastustoimen rahoitukselle.

”Koko Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen riittävyys tulevassa hyvinvointialueessa on iso ongelma. Hyvinvointialueen rahoituslaki leikkaa alueen rahoitusta suhteessa palvelutarpeen kasvuun ja riskien edellyttämän pelastustoimen ylläpitämiseen kohtuuttomasti. Pelastustoimen palveluiden pitää vastata 100-prosenttisesti riskeihin myös hyvinvointialueella, mutta rahoituksesta riskit muodostavat valtakunnallisesti vain 30 prosenttia”, Carlson toteaa.

Pelastustoimen rahoitusvaje on viimeisimmän Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa n. 81 miljoonaa euroa vuodessa eikä pelastustoimen rahoitustaso siis vastaa lain edellyttämää palvelutasoa eli nyt rahoitus jaetaan liian pienestä potista eivätkä jakoperusteet ole Kymenlaakson osalta pelastusjohtaja Carlsonin mukaan reilut.

”Vielä vuoden 2023 osalta pelastustoimen rahoitus perustuu nykyiseen kustannustasoon, josta Kymenlaakson kunnat ovat huolehtineet alueemme riskien mukaisesti. Hyvinvointialueen rahoituksesta vähennetään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus 2023 ja rahoitusta pienennetään enintään 10 euroa asukasta kohti vuonna 2024 sekä enintään 30 euroa vuonna 2025. Tämä laskeva rahoitus koskee koko Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluita ja hyvinvointialue itse sitten päättää rahan käyttämisestä eli siitä mistä tuo 10 euroa asukasta kohden olisi mahdollista säästää”.

Kymenlaaksossa eniten suuronnettomuuskohteita

Myös öljysuojarahaston heikentynyt taloudellinen tilanne huolestuttaa pelastuslaitosta. Kymenlaakson pelastuslaitos on saanut öljysuojarahastosta korvauksia vuosien 2011-2020 korvauspäätösten mukaan investointeihin, kalustohankintoihin ja toimintakuluihin keskimäärin 1,05 M€/vuosi.

”Kymenlaaksossa on tällä hetkellä eniten Seveso III -direktiivin mukaisia suuronnettomuusvaarallisia kohteita, eli niin sanottuja isoja kemikaalikohteita. Kymenlaakson hyvien meri-, maantie- ja rautatiekuljetusyhteyksien vuoksi alueelle on suotuisaa rakentaa kemikaaliteollisuutta ja tuo rakentamisen sekä uusien tuotantolaitosten perustamisen trendi on koko ajan nouseva. Toisin sanoen, riskikohteita muodostuu joka vuosi lisää ja näihin riskeihin varautumiseen tarvitaan koko ajan enemmän resurssia. Kemikaalikohteiden ohjaus, neuvonta ja valvonta aina tuotantolaitoksen suunnitteluvaiheesta suuronnettomuusharjoitusten järjestämiseen on myös valtava työ puhumattakaan siitä tiedon, taidon ja kaluston ylläpidosta, mikä näihin kohteisiin pelastustoimen varautumisen osalta kuuluu”, pelastusjohtaja Juhani Carlson muistuttaa.

Kustannuksia pelastustoimen palveluiden tuottamiselle aiheuttaa pelastusjohtajan mukaan paljon myös se, että riskit ovat hajallaan ympäri Kymenlaaksoa.

”Kymenlaaksossa on 1. luokan riskialueita seitsemässä eri paikassa, joissa pelastusyksikön tulisi ehtiä kohteeseen 6 minuutissa. Tämä käytännössä edellyttää minuutin lähtövalmiudessa olevia vakinaisia paloasemia. Kykenemme juuri ja juuri hoitamaan nuo riskialueet nykyisellä viiden vakinaisen paloaseman verkostolla. Jos nuo kaikki ruudut olisivat yhdessä ja samassa paikassa niin kustannus olisi aivan toinen – rahoituslaki ei kuitenkaan erillään olevia riskialueita ainakaan vielä tässä vaiheessa tunnista. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin töitä sen eteen, että rahoitusasetusta ja lakia muutetaan. Rahoitusasetukseen ollaan jo saatu muutos, joka huomioi rahoituslain sallimissa rajoissa paremmin todelliset riskikohteet, joita meillä täällä on paljon”.

 Kuntien suora omistajaohjaus katoaa

Kun pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueen alaisuuteen, myös päätöksenteko muuttuu. Nyt Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa johtokunta, joka koostuu toiminta-alueen kuntien valitsemista jäsenistä.

Kymenlaakson pelastuslaitos on toiminut tähän asti Kotkan kaupungin alaisena liikelaitoksena.

”Kymenlaakson pelastuslaitosta valmistellaan omaksi erilliseksi taseyksiköksi tulevalle hyvinvointialueelle. Valtion ohjaus lisääntyy pelastustoimessa huomattavan paljon eikä alue voi tehdä esimerkiksi investointipäätöksiä itsenäisesti kuten nykyisin. Valmistelussa on hyvinvointialueelle turvallisuuslautakunta, joka yhtenä tehtävänä on esimerkiksi valmistella esitys pelastustoimen palvelutasopäätösestä aluehallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Aiemmin johtokunta hyväksyi palvelutasopäätöksen kuntia kuultuaan”, Juhani Carlson kertoo.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat rinnakkaisia toimijoita, joiden tulee tehdä Carlsonin mukaan tiivistä yhteistyötä onnistuakseen tehtävissään.

”Suoraa omistajaohjausta kunnilla ei jatkossa ole. Valtio ohjaa pelastustoimea huomattavasti enemmän kuin kunnallisen itsehallinnon aikana”.

Siirron myötä luonnollisesti myös Kympen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

”Isoa muutosta tässä ei henkilöstölle tule. Palkanmaksaja vaihtuu ja käyttöön tulee hyvinvointialueen myötä uudet järjestelmät sekä joitain uusia käytäntöjä. Tätä muutosta valmistelemme parhaillaan yhdessä henkilöstön kanssa”, pelastusjohtaja Carlson toteaa.

Nykyinen palvelutaso turvataan

Myöskään tavallisen kuntalaisen kannalta kovinkaan paljon ei pelastusjohtajan mukaan muutu.

”Kymenlaaksolainen ei muutosta juuri huomaa, kun vuosi vaihtuu 1.1.2023. Pitkällä aikavälillä toivottavasti pystymme palvelua entisestään kehittämään sekä vähintään nykyisen palvelutason turvaamaan. Paloauto lähtee pelastustehtävälle entiseen tapaan viideltä vakinaiselta paloasemalta sekä sopimuspalokuntien paloasemilta ennalta suunniteltujen vasteiden mukaan. Myös riskienhallinnan palvelut säilyvät ennallaan ja kansalaisille näkyviä palotarkastus- ja neuvontakäyntejä suoritetaan jatkossakin”.

 Kymenlaakson pelastuslaitoksella on vakinaisen resurssin lisäksi varsin vahva sopimuspalokuntatoiminta, ja tämän vuoden aikana Kympe on käynyt sopimuspalokuntien kanssa neuvottelut uusista sopimuksista.
Sopimuspalokunnat ovat kiinteä osa pelastuslaitoksen organisaatioita ja sopimukset siirtyvät hyvinvointialueelle sellaisenaan.  Näkisin, ettei hyvinvointialueelle siirtyminen itsessään muuta sopimuspalokuntien toimintaa merkittävästi. Allekirjoitetun palokuntasopimuksen mukaisesti Pelastuslaitos käynnistää uusien palokuntasopimusten neuvottelut vuoden 2022 aikana. Uudet sopimukset neuvotellaan pohjautuen palvelun tarpeeseen, kyvykkyyksiin sekä palvelun toteutumiseen. Nykyinen rahoituslaki on haastava pelastuslaitokselle ja toki siinäkin sopimuspalokunnat ovat kiinteä osa pelastuslaitoksen toimintaa. Teemme kovasti töitä sen eteen, että sopimuspalokunnilla on toimintaedellytykset sekä hyvä ja tarkoituksenmukainen kalusto myös jatkossa”, pelastusjohtaja Juhani Carlson toteaa.