Yhteisöllisyys ja turvallisuus vahvistuvat arjen teoissa

Kirjoitus on osa Kaupunkistrategia 2035 -kirjoitussarjaa, jossa Kotkan kaupungin johtohenkilöt ja asiantuntijat avaavat Kotkan kaupunkistrategian sisältöä.

Yhteisöllisyys ja turvallisuus vahvistuvat arjen teoissa

Yhteisöllisyyden kokemus on henkilökohtainen tunne siitä, että on osa porukkaa, yhteisöä tai kokonaisuutta – ja että siihen kuulumisella on merkitystä. Yhteisöllisyys on tunnetta siitä, että joku katsoo sinun ja muiden perään. Ympärillä on ihmisiä, jotka huomaavat sinut ja jakavat samat arvot sekä yhteiset päämäärät. Se on myös kokemus siitä, että omalla mielipiteelläsi on väliä, eikä sinun tarvitse pelätä joutuvasi naurunalaiseksi.

Yhteisöllisyys syntyy arjen teoista ja välittämisestä. Se voi olla naapurustossa toisen auttamista tai kuulumisten kysymistä. Se on tuttuja tapoja ja toimintaa, jotka rutiiniksi muuttuessaan lisäävät arjen sujuvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyys on myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja yhdessä tekemistä, ja arjen turvaa rakennetaan kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastuksissa – kaikkialla, missä ihmiset ovat yhdessä.

Kotkan kaupunkistrategiassa on linjattu, että luomme yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta kannustamalla kaupunkilaisia omaehtoiseen toimintaan ja aktiivisuuteen. Tämä ei ole vain sanahelinää strategiapaperissa, vaan näkyy juuri näissä pienissä teoissa, joissa kotkalaiset rakentavat yhdessä hyvää arkea.

Yhteisöllisyyttä vahvistaa kokemus psykologisesta turvallisuudesta – tunne siitä, että juuri sinun ajatuksillasi on merkitystä. Yhteisöllisyyteen kuuluu vahvasti halu olla avoin, kuunnella, oppia uutta ja pyrkiä ymmärtämään myös toisen näkökulma. Aina ei voi olla oikeassa, ja tämän ymmärtäminen ja myöntäminen on askel kohti vahvempaa yhteisöllisyyttä. Myös virheiden tekeminen on inhimillistä, ja hyvässä yhteisössä sekin on sallittua. Kukaan meistä ei ole täydellinen, joten on reilua muistaa sekä anteeksi pyytäminen että anteeksi antaminen.

Yhteisössä ei tarvitse pärjätä yksin

Yhteisöllisyydellä on Suomessa pitkät perinteet ja vahva historia. Se näkyy erityisesti talkookulttuurissa, jota voidaan pitää yhteisöllisyyden arjen muotona. Talkoissa tehdään yhdessä työtä esimerkiksi oman kylän, taloyhtiön tai vaikkapa urheiluseuran hyväksi. Talkootyöllä on ollut erityisen merkittävä rooli silloin, kun julkiset palvelut eivät vielä ulottuneet laajalle.

Talkoina toteutettu yhteinen projekti on kuin sosiaalinen liima, jossa jokaisella on oma merkityksellinen roolinsa. Panos yhteisön hyväksi riippuu voimavaroista ja taidoista – yhtä tärkeitä ovat kahvinkeitto, raskaat työt ja vaikkapa lasten leikittäjän tehtävä. Talkoot lisäävät me-henkeä, ja lopputuloksena voi olla jotain sellaista, mitä et olisi saanut yksin aikaan. Talkoissa näkyy konkreettinen tekeminen, ei vain puhe. Yhteisöllisyys syntyy siitä, että tehdään yhdessä ja myös ratkaistaan yhdessä mitä tehdään, kun jokin menee pieleen.

Kotkassa haluamme tukea omaehtoista tekemistä ja osallistavaa kaupunkikulttuuria esimerkiksi tukemalla yhdistys- ja kylätoimintaa. Kaupunki lupaa strategiassaan toimia mahdollistajana, kun eri asuinalueilla syntyy yhteisiä projekteja ja tapahtumia. Yhteisellä tekemisellä ehkäistään samalla alueellista eriarvoistumista ja vahvistetaan mahdollisuutta viihtyä omassa kotikaupungissaan.

Jokainen antaa jotain

Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemus ei ole jotakin ulkopuolelta annettua. Yhteisöllisyyttä pohtiessa on tärkeää ymmärtää oma rooli ja kantaa vastuu omista sanoista ja teoista. Yhteisöllisyys kasvaa ja kukoistaa silloin, kun kaikki sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin, vuorovaikutus on kunnioittavaa ja jokainen hoitaa oman osansa kokonaisuudesta.

Yhteisöllisyys vahvistuu kohtaamisissa, kuuntelemisessa ja läsnäolossa. Yhteisöllisyyttä kuvaavat tekemisen ilo ja keskustelun keveys. Hyvinvoiva yksilö on myös vahvan yhteisön ja hyvinvoivan Kotkan perusta.

Yhteisöllisyys on voimavara, jota meistä jokaisen kannattaa vahvistaa omassa arjessamme.

Hanna Pikka
Osallisuuskoordinaattori

Asiasanat kaupunkistrategia turvallisuus yhteisöllisyys

Kohderyhmät Asukkaat

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Hanna Pikka

Muut julkaisutkirjoittajalta: Hanna Pikka