Onko reilua?

Kirjoitus on osa Kaupunkistrategia 2035 -kirjoitussarjaa, jossa Kotkan kaupungin johtohenkilöt ja asiantuntijat avaavat Kotkan kaupunkistrategian sisältöä.

Onko reilua?

Kotkan kaupunkistrategian määrittämien arvojen mukaan Kotkassa toimitaan reilusti.

Kaupunkistrategian kirjausta reiluudesta on täydennetty vielä määrityksillä ”tasa-arvoisesti, kestävästi ja kotkalaisella asenteella”.

Arvon toteuttamisen tueksi on laadittu erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia, joiden kautta ja avulla reilua toimintaa viedään käytäntöön.

Reiluutta käsitellään muun muassa henkilöstöpolitiikkaa ohjaavassa henkilöstöohjelmassa. Reiluus tarkoittaa sen mukaan esimerkiksi oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta henkilöstön kohtelussa, johdonmukaisuutta päätöksenteossa sekä luottamusta ja avoimuutta. Turvallisuudentunne syntyy paitsi välittämisestä myös yhteisistä pelisäännöistä.

Reiluuden teemoja käsitellään myös henkilöstöä koskevassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sekä palvelujen tuottamista koskevassa toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmassa. Reiluus liittyy myös hallinnon avoimeen toimintaan ja kuntalaisten osallisuuteen, joita käsitellään kaupungin uudessa osallisuusohjelmassa 2025–2029 (lue lisää suunnitelmista verkkosivulta Kotka.fi/ohjelmat).

Kaupungin hallinnosta vastaavan näkökulmasta reiluus ohjaa toimintaamme jo suoraan lainsäädännön kautta. Hallintolaista tulevat hyvän hallinnon periaatteet velvoittavat viranomaisia (kunnassa viranhaltijat ja toimielimet) toimimaan ratkaisuissaan siten, että muun muassa tasapuolisen kohtelun, johdonmukaisuuden, puolueettomuuden ja päätösten suhteellisuuden periaatteet toteutuvat. Julkisuuslaki määrittää viranomaisen toiminnan lähtökohtaisesti julkiseksi ja näin myös edistää hallinnon avoimuutta ja sitä kautta reiluuden varmistamista. Voisi siis sanoa, että jo laki edellyttää kaupungilta reilua toimintaa.

Arvioni mukaan kuitenkin reiluus on kaupungin arvoista se, joka saa osakseen ehkä eniten kyseenalaistamista. Onko reilua, että palvelun aukioloaikaa supistetaan? Onko reilua, missä järjestyksessä lumen auraus toteutetaan? Onko reilua, että juuri tämä koulu lakkautetaan? Entä se, mikä liikuntaseura tai kulttuuritoimija saa avustusta?

Kaupungin työntekijät tekevät reiluuteen liittyvien kysymysten kanssa töitä päivittäin.

Reiluuden arviota tehtäessä ristivetoa päätöksentekoon antavat monet tekijät: noudatettava lainsäädäntö, strategiset painopisteet, käytössä olevat resurssit, jo mainitut hyvän hallinnon periaatteet sekä myös käytännön näkökulmat. Monissa tapauksissa arvioitavana ovat myös kuntalaisilta kerätyt näkemykset sekä luottamushenkilöiden ohjaus silloin, kun asia on poliittisen linjauksen alaista. Päätöksiä valmisteltaessa tehdään päätösten vaikutusten arviointia, muun muassa lapsi-, ympäristö-, yritys- ja talousvaikutusten arviointia, jonka seurauksena monesti huomataan, että paras päätös yhdelle ei ole paras päätös toiselle. Onko reilua?

Koska tosielämän päätökset ja tilanteet eivät aina tunnu reiluilta kaikille, pitää reiluuden mittaaminen ja arviointi lähteä hyvän hallinnon yleisten periaatteiden noudattamisesta.

Päätökset tehdään hyvin valmistellen ja vaikutukset arvioiden, noudattaen olemassa olevia lakeja ja kaupungin sisäisiä ohjeita sekä asioita avoimesti käsitellen ja kuntalaisia kuullen. Lopulliseen päätökseen on usein muutoksenhakuoikeus – sekin on osa toiminnan reiluuden varmistamista. Näistä yhdessä syntyy kaupungin reilu toiminta, johon olemme sitoutuneet.

Jos palataan vielä strategian kirjaukseen kotkalaisesta asenteesta. Nopealla nettiselailulla tarkasteltuna kotkalainen asenne määritetään usein yhdistelmäksi rentoa rannikkokaupungin avoimuutta, suorapuheisuutta ja sinnikkyyttä. Reilua meininkiä siis!

Sanna Koskimies
Hallintojohtaja

Asiasanat arvot kaupunkistrategia

Kohderyhmät Asukkaat

Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn

Tietoa kirjoittajasta

Sanna Koskimies

Muut julkaisutkirjoittajalta: Sanna Koskimies