Kansainvälinen osaaminen on jo täällä – miten saamme sen näkyviin?

Tämä artikkeli sisältää yhteenvetoa Kotkan Datariinassa 27.8. käydystä Kansallisesta dialogista. Artikkelin kirjoittajat työskentelevät Kotkan kaupungilla ja Xamkilla kotoutumis- ja TKI-tehtävissä.

Kotkassa 27. elokuuta järjestetyssä Kansallisessa dialogissa keskusteltiin kansainvälisestä osaamisesta, suomalaisesta työelämästä ja englanniksi työn hakemisesta. Suurin osa osallistujista oli kansainvälisiä opiskelijoita, mutta mukana oli myös henkilö, jolla oli jo pidempi työkokemus suomalaisesta työelämästä.

Keskustelussa nousi vahvasti esiin ajatus siitä, että suomalaisen työelämän kynnykset muodostavat toisiaan vahvistavan ketjun. Monelle kansainväliselle osaajalle tilanne näyttäytyy noidankehänä:

• Työpaikan saamisessa edellytetään usein hyvää suomen kielen taitoa, vaikka työ olisi yksi luontevimmista paikoista oppia ja käyttää kieltä.
• Rekrytoinnissa painotetaan Suomessa hankittua työkokemusta, mutta ensimmäisen työkokemuksen saaminen maahanmuuton jälkeen voi olla vaikeaa.
• Paikalliset suosittelijat ja ammatilliset verkostot voivat tukea työnhakua, mutta niitä on vaikea rakentaa ilman kontakteja suomalaiseen työelämään ja arkeen.

Moni Suomeen muuttava on jo valmiiksi korkeasti koulutettu ja omaa vuosien työkokemuksen. Silti tämä osaaminen voi jäädä lähes näkymättömäksi, jos ihminen nähdään ensisijaisesti maahanmuuttajana.

Miten katkaista noidankehä?

Kansallisessa dialogissa etsittiin konkreettisia tapoja purkaa tätä ketjua. Yksi käytännöllisimmistä vastauksista oli tarve lisätä ensikontakteja ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia kansainvälisen osaajan sekä työnantajien välille.

Esimerkiksi harjoittelut, osa-aikatyöt, työkokeilut, opinnäytetyöpaikat ja muut lyhytaikaiset yhteistyömuodot voivat murtaa useita esteitä yhtä aikaa. Ne tarjoavat mahdollisuuden hankkia ensimmäistä suomalaista työkokemusta, luovat suosittelijoita ja ammatillisia verkostoja, tukevat suomen kielen oppimista arjen tilanteissa ja antavat työnantajille mahdollisuuden nähdä konkreettisesti, millaista osaamista ja kokemusta henkilö tuo mukanaan.

Työelämä ei kuitenkaan yksin riitä. Kansainväliset opiskelijat ja osaajat tarvitsevat myös enemmän mahdollisuuksia kohdata suomalaisia arjessa. Sosiaalisia suhteita, ammatillisia verkostoja ja kielitaitoa on vaikea rakentaa ilman paikkoja, joissa luonnolliset kohtaamiset ovat mahdollisia.

Tarvitaan lisää siltoja

Yksi dialogin selkeimmistä viesteistä oli yllättävän käytännönläheinen: meidän on luotava lisää siltoja.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi systemaattisempia tapoja, joiden kautta kansainväliset opiskelijat ja ammattilaiset voivat kohdata suomalaisia ihmisiä ja yrityksiä, lisää matalan kynnyksen mahdollisuuksia saada ensimmäinen suomalainen työkokemus sekä enemmän tilaisuuksia käyttää ja oppia suomea aidossa arjen vuorovaikutuksessa, ei vain luokkahuoneessa.

Kansainvälinen osaaminen on jo täällä. Haaste ei ole osaajien puute, vaan se, miten luomme yhteydet, jotka tekevät tämän osaamisen näkyväksi ja mahdollistavat sen hyödyntämisen suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kirjoittajat: 

Kaisa Kivi, kotoutumiskoordinaattori, Kotkan kaupunki

Sanna Tukiainen-Brierley, TKI-asiantuntija, Xamk

Kansallinen dialogi ”Työelämän huomisesta” järjestettiin Kotkan kaupungin Kareva – Kansainvälisen rekrytoinnin valmiudet -hankkeen toimenpiteenä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä asiakasymmärrystä erityisesti palveluiden kehittämisen näkökulmasta ja saada maahanmuuttaneiden oma ääni ja kokemukset kuuluviin.

Kansallisista dialogeista laadittavat yhteenvetoraportit toimitetaan julkisen hallinnon ja päätöksenteon käyttöön, ja ne julkaistaan myös kaikkien avoimesti hyödynnettäväksi. Lisäksi keskustelujen koosteita hyödynnetään Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa työssä, jossa käsitellään työperäisen maahanmuuton kysymyksiä erilaisten osallistumismenetelmien avulla.