Arviointimenettely – pitäisikö olla huolissaan?

Julkaistu 07.09.2026 Kirjoittajalta Pietu Mänttäri

Kirjoitus on osa Kaupunkistrategia 2035 -kirjoitussarjaa, jossa Kotkan kaupungin johtohenkilöt ja asiantuntijat avaavat Kotkan kaupunkistrategian sisältöä.

Arviointimenettely – pitäisikö olla huolissaan?

Hyvä lukija, seuraava teksti sisältää nippelitietoa, mutta myös muutaman tärkeän pointin, joten lue loppuun (tai ainakin lopetus).
Kotkan kaupungin strategiasta johdettu taloudellinen tavoite on taklata kriisikuntakriteerit eli estää arviointimenettelyyn johtavien kriteerien täyttyminen. Kymenlaakson HVA ja Virolahden kunta ovat ajautuneet arviointimenettelyyn, jota lähellä Kotkan kaupunki oli noin 10 vuotta sitten. Onkin sopiva ja tarpeellinen hetki pohtia, että miltä nyt näyttää? Arviointimenettelyyn joutumisen perusteita tai itse menettelyn toimintamekanismia ei kuitenkaan tarvitse osata täsmällisesti. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että kyse on erittäin heikon taloudellisen tilanteen seuraus. Eli: ei välttävän tai vähän heikentyneen, vaan erittäin heikon. Toisin sanoen kriteerit ovat niin väljät, että taloudessa pitää olla pidempiaikaista rakenteellista ongelmaa ja/tai välinpitämätöntä päätöksentekoa, jotta kriteerit täyttyvät.

Kunta voi päätyä arviointimenettelyyn seuraavilla eri tavoilla (arviointimenettelyn kriteerit 6 kpl):

emokunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa tai
asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa tai
rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden neljä (4) tunnuslukua täyttävät kahtena vuonna peräkkäin säädetyt raja-arvot.

- lainanhoitokate on alle 0,8
- lainojen määrä on yli 50 % keskiarvosta
- veroprosentti on yli 2 %-yksikköä keskiarvon
- vuosikate on alle 80 % poistoista

Kuntien vuoden 2025 tilinpäätöstiedot osoittavat, että kriteerit täyttyivät neljällä (4) kunnalla tai kaupungilla (Pyhäjärvi, Ähtäri, Kyyjärvi ja Virolahti).
Huomioitavaa on, että Kotkan kaupungilla ei täyty vuoden 2025 tilinpäätöstietojen perusteella yksikään kriteeri (tilinpäätöshetkellä oletimme, että yksi täyttyisi, mutta valtakunnalliset keskiarvot paransivat tilannetta).
Kriteerien ominaisuudet tarkoittavat, että raja-arvojen täyttymiseen vaikuttaa myös se, miten muilla menee (vrt. ehdot yli keskiarvojen). Toisin sanoen, jonkun tason säilyttäminen ei välttämättä riitä nykyisellään, koska kriteerit voivat tiukentua keskiarvojen muuttuessa parempaan. Meidän tapauksessamme tasot suhteessa keskiarvoihin ovat osittain parantuneet viimeisen parin vuoden aikana, koska valtakunnan keskiarvot ovat heikentyneet.

Tiedämme siis nyt, että Kymenlaaksossa on käynnissä arviointimenettelyitä (ja, että se tarkoittaa erittäin heikkoa tilaa) ja toisaalta, että Kotkassa kriteerit eivät ole punaisella.
Entä olisiko Kotkassa ja kaikissa muissakin Kymenlaakson kunnissa nyt arviointimenettely käynnissä, jos hyvinvointialueuudistus ei olisi toteutunut (huomioiden sosiaali- ja terveystoimintojen taloudellinen painoarvo)? Sitä on mahdoton sanoa, mutta on täysin selvää, että ”hallinnollisesta eriyttämisjumpasta” huolimatta nämä eivät ole toisistaan irrallisia asioita.
Ensinnäkin Kymenlaakson HVA:n asiakkaat ovat kuntien kanssa samoja eli ko. kuntien asukkaita ja tämä asiakas-/asukasmäärä on laskeva. Toiseksi molempien organisaatioiden palveluiden tarpeessa, rahoituksessa ja kulurakenteessa on väestön määrällä, hyvinvoinnilla ja mm. työllisyystilanteella oleellinen merkitys. Lisäksi on hyvä tunnistaa, että Hyvinvointialueen toimintoja tuotetaan osittain kuntien vuokrakohteissa ja yhteisomisteisissa yhtiöissä, joihin kohdistuu nyt luonnollinen sopeutuspaine.

Viimeisenä ja ehkä Kotkan kannalta myös oleellisimpana näkökulmana tuleekin tarkastella sitä, kuinka lähellä tai kaukana olemme kriteerien täyttymistä (vaikka ne eivät juuri nyt pauku). Toisin sanoen ja vähän kertauksena; kuinka lähellä tai kaukana olemme ”erittäin heikosta taloudellisesta tilanteesta”?
Kunnan ja konsernin yli- ja alijäämäkriteerit ovat Kotkassa positiivisia ja lisäksi tarvittavalla tasolla, jotta pystymme toteuttamaan suunnitelmallista tasehallintaa ja samalla ylläpitämään taloudellista puskuria. Rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden tunnusluvut osoittavat kuitenkin muuta. Lainanhoitokatteen raja-arvo on 0.8, kun hyvä taso olisi yli 2.0. ja Kotkan taso on 1.0 (marginaali 0.2).
Lainojen määrä ei saa ylittää keskimääräistä tasoa 50 prosentilla, kun Kotkan taso ylittää keskiarvon 48,1 prosentilla (marginaali 1.9). Veroprosentti ei saa ylittää keskiarvoa yli 2 %-yksiköllä, kun Kotkan taso ylittää keskiarvon 1.86 %-yksiköllä (marginaali 0.14). Vuosikatteen raja-arvo on 80 %, kun hyvä taso on yli 100 % ja Kotkan taso on 109.1 % (marginaali 29.1).

Tiivistettynä oleellinen; Kaupungin strategiasta johdettu taloudellinen tavoite taklata arviointimenettely on onnistunut, koska mikään (0/6) raja-arvoista ei täyttynyt tilikaudella 2025. Samanaikaisesti olemme tilanteessa, jossa kyseisistä kriteereistä puolet (3/6) on raja-arvojen paremmalla puolella vain ohuen marginaalin turvin.
Lisäksi Kymenlaaksossa arviointimenettely on läsnä, se on sidoksissa meihin ja tiedämme, että ko. raja-arvot ylittyvät vain erittäin huonossa tilanteessa. Kysymys tuleekin nyt muotoilla näin: pitäisikö olla huolissaan? No, se on jokaisen oma tunnetila, mutta lukujen valossa on selvää, että sopeuttavalle taloussuunnittelulle on täydet perustelut.

Pietu Mänttäri
Talousjohtaja
Talousyksikkö