Lintuinfluenssaa Virolahdella – siipikarja syytä suojata koko seudulla

Virolahden Kiiskijärveltä kuolleena löytyneiden laulujoutsenten kuolinsyyksi on paljastunut korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa.
Tauti leviää erittäin herkästi lintujen keskuudessa, joten on odotettavissa, että muillakin alueen sairastuneilla tai kuolleilla linnuilla on lintuinfluenssaa.

Ei tartu herkästi ihmiseen

Lintuinfluenssa tarttuu herkästi kaikkiin lintuihin, mutta ihmiseen se tarttuu heikommin. Tartunta vaatii kontaktin sairaaseen tai kuolleeseen lintuun tai niiden eritteisiin. Ihmisillä nämä virukset aiheuttavat yleensä lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, kuitenkin myös vakavampi infektio on mahdollinen.
Sairaisiin tai kuolleisiin lintuihin tai niiden ulosteisiin ei pidä koskea. Erityisesti tulee huolehtia, etteivät lapset tai lemmikit pääse näihin käsiksi.

Tilannetta seurataan

Tee ilmoitus valvontaeläinlääkäreille tai virka-ajan ulkopuolella päivystävälle kunnaneläinlääkärille, mikäli havaitset samalla alueella
– useamman kuin yhden joutsenen kuolleena
– yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun kuolleena
– yli kymmenen muun linnun kuolleena
– petolinnun kuolleena

● Valvontaeläinlääkärit: 040 199 1538 tai 040 652 3431
● Päivystävän kunnaneläinlääkäri klo 16-08: 0600 144 99
● elainlaakari@hamina.fi

Yksittäiset linnut voi hävittää hautaamalla tai sekajätteen mukana koskematta lintuun. Hävitettäessä tulee käyttää maskia ja kertakäyttöhanskoja.
Jos hautaaminen on mahdollista, kaivetaan vähintään 40 cm syvä hauta, johon lintu laitetaan lapiolla. Vaihtoehtoisesti yksittäisen kuolleen linnun voi laittaa kahteen hyvin suljettuun muovipussiin ja hävittää sekajätteisiin.
Hautaamisen tai pussiin laiton jälkeen kertakäyttökäsineet poistetaan vetämällä ne nurinpäin pois käsistä koskematta käsineiden ulkopintaan. Kädet kannattaa tämän jälkeen vielä pestä hyvin vedellä ja saippualla sekä lisäksi on hyvä käyttää alkoholipohjaista käsidesiä. Hautaamiseen käytetty lapio pestään ja desinfioidaan.
Metsässä tai muualla syrjässä luontoon kuolleen linnun voi jättää paikoilleen.

Siipikarjan ja muiden lintujen pitopaikat tärkeää suojata

Siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojauksesta tulee huolehtia lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi. Rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Vaikka siipikarjan ulkonapitokielto ei ole tällä hetkellä voimassa, olisi siipikarja hyvä pitää sisätiloissa tai katetussa ulkotarhassa tartunnan estämiseksi. Ulkotarhojen katto tulisi olla sellainen, ettei tarhaan joudu villilintujen ulostetta. Rehu on varastoitava suojattuna ja juomaveden puhtaudesta tulee huolehtia.
Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin suorassa kontaktissa tai eritteiden välityksellä. Virus voi levitä myös esim. ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana.
Siipikarjan tai lemmikkilintujen pitäjien ei tule käsitellä tai itse hävittää sairaita tai kuolleita villilintuja tämän välttämiseksi.
Siipikarjan ja lemmikkilintujen pitäjien tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, mikäli linnuissa havaitaan influenssalle tyypillisiä oireita, kuten apaattisuutta, syömättömyyttä, sierainvuotoa, yskää, muninnan selvää vähenemistä ja/tai kohonnutta kuolleisuutta.

Jos ihminen sairastuu

Tauti ei tartu ihmiseen herkästi, mutta jos epäilet tartuntaa, soita ensimmäiseksi päivystysapuun numeroon 116 117 tai ota yhteyttä Oma Kymenlaakso -palvelun chatissa.
Tilanteen kehittymisestä tiedotetaan näillä sivuilla tarvittaessa.

Tietoa lintuinfluenssasta Ruokaviraston verkkosivuilla
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa/
Tietoa lintuinfluenssasta THL:n verkkosivuilla
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa