Museot kaipaavat Kymenlaakson vesistöihin liittyvää muistitietoa

Kymenlaakso on vesien maakunta – meri, joet ja järvet ovat olleet osa arkea ja juhlaa sukupolvien ajan. Maakunta on saanut nimensä Kymijoesta, mutta yhtä lailla muistojen näyttämöinä ovat olleet Suomenlahden rannat, saariston suojaiset poukamat ja lukuisat järvet. Kymenlaakson museot keräävät muistoja ja kokemuksia Kymenlaakson vesistöistä. Vastaamalla kyselyyn voi voittaa Museokortin.
Kysely on avoinna 1.9.–30.11. osoitteessa www.kerromeille.net

Kerro meille! Millaisia muistoja sinulla liittyy itäiseen Suomenlahteen, Kymijokeen tai alueen lukuisiin järviin? Oletko kalastanut, liikkunut vesillä töiden tai harrastusten takia, viettänyt kesiä rannalla, mökkeillyt järven äärellä, nauttinut kosken kuohuista tai seilannut merellä? Millaisia tunteita veden äärellä oleminen sinussa herättää? Entä millaisia huolia tai toiveita sinulla on Kymenlaakson vesistöjen tulevaisuuden suhteen?

Tarinat voivat olla lyhyitä tai pitkiä, tätä päivää tai välähdyksiä vuosikymmenten takaa. Voit jakaa pieniä muistoja tai jotain erityistä mieleesi jäänyttä. Kerro meille omat muistosi ja kokemuksesi Kymenlaakson vesistöistä – jokainen tarina on tärkeä.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Museokortti (arvo 86 €), jolla voi vierailla 360 museossa ympäri Suomen.

Kysely liittyy Kymenlaakson museon, Poikilo-museoiden, Haminan kaupungin museoiden, Verlan tehdasmuseon, Miehikkälän museoiden ja Valkealan museoyhdistyksen yhteiseen Kerro meille! -hankkeeseen. Vuosittain vaihtuvalla teemalla kerätään muistitietoa Kymenlaaksosta. Aiempina vuosina aiheina ovat olleet nuoruus, metsäteollisuus, muu teollisuus, tapahtumat, raja, paikat ja puretut rakennukset.

Muistitiedolla on merkitystä. Se antaa äänen yksittäisille ihmisille, vahvistaa heidän identiteettiään ja tarjoaa henkilökohtaisia näkökulmia menneisyyteen. Se välittää yhteisöllistä perinnettä tuleville sukupolville sekä vahvistaa yhteisöjen identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kertomusten avulla voidaan myös avata uusia katsantokantoja tutkimukseen.

Saadut vastaukset tallennetaan museoiden kokoelmiin ja niitä voidaan hyödyntää mm. näyttely- ja tutkimusaineistona. Otteita muistoista voidaan myös julkaista nimettöminä some-kanavilla.