Vaka-Blogi: Avoimen varhaiskasvatuksen arkea

Julkaistu 17.05.2023 Kirjoittajalta Pia Eskola

Vaka-blogin kirjoittaja Minna Alenius on varhaiskasvatuksen opettaja. Minna on työskennellyt  Velhon päiväkodin avoimessa varhaiskasvatuksessa syksystä 2022 kevääseen 2023.

Avoin varhaiskasvatus tarjoaa pikkulapsiperheille mukavan viihtymisen paikan, yhdessä tekemistä ja vertaisryhmän tukea. Toiminnan sisältö muuntuu joustavasti tarpeiden ja toiveiden mukaan. Toiminta noudattaa koulujen työ- ja loma-aikoja. Avoimessa varhaiskasvatuksessa on avoimia päiviä lapsille ja heidän huoltajilleen. Päivät ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lisäksi avoimessa varhaiskasvatuksessa on kerhotoimintaa, joka on maksullista varhaiskasvatustoimintaa 3 – 4 -vuotiaille lapsille. Kerhopäivään kuuluu lounas. Kerhoihin haetaan sähköisellä hakemuksella.

Vuosia sitten, omien lasteni ollessa vielä pieniä, kotiäidin elämääni ilahdutti suuresti viikoittaiset käyntimme avoimessa varhaiskasvatuksessa. Arkeamme rytmitti mukavasti avoimet päivät, jolloin tuli lähdettyä kotikulmilta keskustaan ja pääsi tapaamaan muita samassa elämänvaiheessa olevia vanhempia ja heidän lapsiaan. Juttuseura, lasten leikit, askarteluhetket, musiikkituokiot ja kotoisa leikkiympäristö toivat virkistävää vaihtelua hyvin kotikeskeiseen elämäämme ja auttoivat kotiutumaan uuteen kotikaupunkiin.

Nyt vuosia myöhemmin sain tilaisuuden työskennellä avoimen varhaiskasvatuksen opettajana Länsi-Kotkan avoimessa varhaiskasvatuksessa, ja sen myötä olen päässyt tutustumaan lapsiperheiden elämään 2020-luvulla. Monikaan asia ei tunnu olevan muuttunut parissa vuosikymmenessä. Yhtä lailla nykyvanhempia ja heidän lapsiaan ilahduttavat samat asiat kuin silloin: juttuseura, lasten leikit, askarteluhetket, musiikkituokiot ja kotoisa leikkiympäristö. Samalla tavoin ne tuovat vaihtelua kodinläheiseen elämään ja tuohon ainutlaatuiseen elämänvaiheeseen, kun omat lapset ovat vielä pieniä ja lähellä.

Kuluneen vuoden aikana olen saanut työni kautta seurata läheltä monen pikkulapsiperheen elämää: arjen iloja ja huolen aiheita, lasten kasvua vauvasta taaperoksi, taaperosta vähän isommaksi tai melkein eskarilaiseksi, useamman lapsen ensiaskeleiden aikaa, puheen kehityksen vaiheita ihmetyksen äänteistä kokonaisiksi sanoiksi, lukuisia leikkejä, askarteluidean luovaa soveltamista lapsen näkökulmasta ja pienen lapsen luottamuksen osoitusta perhekahvilan tätiä kohtaan sekä kaikki ne kohtaamiset vanhempien kanssa, joiden kanssa leppoisat juttutuokiot ja mielenkiintoiset keskustelut ovat avartaneet omaa maailmankuvaani paljon samalla kun me kaikki olemme saaneet toisistamme uusia tuttavia. On mukava tunne, kun tuttu lapsi tunnistaa minut vaikka kauppareissulla ja hymyilee ujosti tervehtiessään vanhempansa kanssa.

Syksyn jälkeen osa kävijöistä on ehtinyt palata jo töihin tai opintojen pariin hoitovapaan jälkeen, muutamaan perheeseen on syntynyt uusi perheenjäsen, osa vanhemmista pohtii alan vaihtoa, jossain perheessä esikoinen aloittaa esikoulun syksyllä, toisessa esikoinen täyttää pian 18 vuotta, on ollut muuttoja uusiin koteihin, remontteja ja isojakin elämänmuutoksia.

Olemme oppineet myös muutamia sanoja venäjän ja ukrainan kieliä, tutustuneet intialaiseen ruokakulttuuriin ja saaneet lukuisia vierailijoita kuten Kani Ketteräkoiven liikuntatuokioineen, Lasten kulttuurikeskuksen Vekkuli-maskotin, vauvateatteriesityksen, liikuntaneuvojan ja vauvavyöhyketerapeutin. Kaikki tämä on tuonut vaihtelua ja virkistäviä kokemuksia meille kaikille tänä koronanjälkeisenä aikana, jolloin vielä totuttelemme kodin ulkopuoliseen elämään ja vähän vielä varautuina lähdemme liikkeelle muiden pariin ja yhdessä viihtymään.

Työni kautta olen saanut huomata kuinka kallisarvoisen kohtaamispaikan avoin varhaiskasvatus tarjoaa kävijöilleen; paikan, jonne voi tulla sellaisena kuin on ja silloin kuin se parhaiten itselle sopii sinä aikana kun oma elämänpiiri liittyy vahvasti lasten kanssa jaettuun arkeen ja heidän kanssaan olemiseen, menemiseen ja tekemiseen.