Metsät ovat olennainen osa kansallista kulttuuriamme. Metsäteollisuus on pitkään toiminut taiteen ja kulttuurin mesenaattina, ja Kymenlaaksossa se on vaikuttanut paljon myös rakennettuun kulttuuriympäristöön. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön taidekokoelman teokset avaavat metsien merkitystä ja Kymenlaakson teollisuushistoriaa taiteen keinoin.
Maisemamaalauksen rooli suomalaisen identiteetin, isänmaallisuuden ja yhtenäisyyden rakentajana on ollut merkittävä. Tyypillinen kansallismaisema on 1800-luvulta asti ollut korkealta kuvattu luonnontilainen erämaa- tai järvimaisema kuten Koli. Kansallisromanttisen karelianismin hengessä kuvattuja maisemia näyttelyssä edustavat esim. Eero Järnefeltin, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen teokset.
Maisemiin lisättiin 1800-luvun lopulla myös teknis-taloudellisen edistyksen merkkejä kuten tieverkostoa tai laivoja, uittoväyliä tukkinippuineen ja sähköntuotantoon soveltuvia koskia. Kymintehtaan teollisia ja luonnonmaisemia ovat ikuistaneet mm. Verner Thomé ja Victor Westerholm. Näyttelyssä nähdään myös useita Hugo Simbergin grafiikoita, joissa kuvataan mm. paperikoneita, sellukeittimiä ja voimalaitoksia.
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö vaalii suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperintöä. Säätiön taidekokoelma sisältää sekä taiteellisesti että kansallisesti merkittäviä teoksia, jotka ovat tulleet yli sadan vuoden kuluessa UPM-Kymmenen edeltäjäyhtiöiden (mm. Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Rauma-Repola, Schauman, Kajaani ja Kaukas) omistukseen. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle taidekokoelma päätyi vuonna 2006.
Näyttely on saanut nimensä Kymiyhtiön vuonna 1899 järjestämän suunnittelukilpailun voittaneesta ja edelleen UPM:n käytössä olevasta yritystunnuksesta. Hugo Simbergin suunnittelemassa tunnuksessa esiintyy tarujen aarnikotka, puoliksi kotka ja puoliksi leijona.
