Tutkimus osoittaa Harrastamisen Suomen mallin tärkeyden Kotkassa

Julkaistu 19.06.2025

Hiljattain julkaistussa opinnäytetyössä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat tutkivat kotkalaisten 12–16-vuotiaiden nuorten harrastamista, siihen vaikuttavia esteitä sekä toiveita koulun jälkeisestä toiminnasta. Työ toteutettiin yhteistyössä Kotkan kaupungin nuorisotyön yksikön kanssa, ja siihen osallistui 1 169 oppilasta yhdeksästä koulusta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että harrastaminen tukee nuorten hyvinvointia monipuolisesti. Harrastuksilla on merkittävä rooli nuorten sosiaalisessa, emotionaalisessa sekä psyykkisessä kehityksessä ja ne  tukevat muun muassa itsensä ilmaisua, vahvistavat vertaissuhteita ja lisäävät osallisuuden tunnetta.

Harrastaminen on siis tärkeää, mutta kaikilla ei kuitenkaan ole siihen yhtäläisiä mahdollisuuksia. Keskeisiksi harrastamisen esteiksi nousivat tutkimuksessa harrastuspaikkojen sijainti, aikatauluhaasteet sekä harrastusten kustannukset, joiden taustalla vaikuttaa usein perheen taloudellinen tilanne. Ilman harrastuksia moni nuori jää paitsi liikunnasta, mutta myös yhteisöllisyydestä ja onnistumisen kokemuksista. Tämä lisää muun muassa eriarvoisuutta ja yksinäisyyden riskiä.

Harrastamisen Suomen malli tarjoaa kotkalaisnuorille mahdollisuuden harrastaa

Kotkassa on ollut vuodesta 2022 asti käytössä Harrastamisen Suomen malli, joka pyrkii taklaamaan näitä harrastamisen esteitä. Mallin mukainen toiminta on opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittamaa, ja sen päätavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuus osallistua heille mieleiseen ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivien yhteydessä. Harrastustoiminta järjestetään omalla koululla tai sen läheisyydessä ja harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten esittämien toiveiden perusteella. Toiminnan ytimessä on ajatus siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus harrastaa. Opinnäytetyö nostaakin esiin myös tarpeen lisätä Harrastamisen Suomen mallin tunnettuutta ja madaltaa nuorten kynnystä osallistua sen toimintaan.

Tutkimuksen viesti on selkeä: maksuton, koulupäivän yhteyteen sijoittuva harrastustoiminta ei ole vain menoerä – se on sijoitus lasten ja nuorten hyvinvointiin. 

Tutustu opinnäytetyöhön tästä (theseus.fi)