Vaka-blogi: Päiväkotien hävikkiruoka

Julkaistu 25.05.2021 Kirjoittajalta Jaana Feldt

Blogin kirjoittajana on tällä kerralla puhtauspalvelupäällikkö Leena Järvinen, joka tarkastelee päiväkotien ruokailua hävikkiruokaan liittyvän tuoreen tutkimuksen näkökulmasta.

Päiväkotien hävikkiruokatutkimus

Vuoden 2019 maalis-, huhti- ja toukokuussa puhtauspalvelun palveluyksikkö toteutti päiväkodeissa hävikkiruuan seurantaa. Ajatuksena oli, että saamme tietoa onko ruokalistassa suosikki- tai inhokkiruokia. Emme saaneet eroa ruokalajien suhteen; toisessa päiväkodissa eniten hävikkiin menevää ruokaa olikin toisessa talossa syöty viimeistä murua myöten.

Koska aihe kiinnosti sekä varhaiskasvatusta, Kymijoen Ravintopalvelut Oy:tä sekä Puhtauspalvelun palveluyksikköä, päätimme toteuttaa tutkimuksen systemaattisemmin. Olimme yhteydessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun ja tarjosimme opinnäytetyön aiheeksi Ruokahävikin mittaus päiväkodeissa. Restonomiopiskelija Roosa Juurinen tarttui aiheeseen ja niinpä tutkimuksen suunnittelu alkoi.

Tutkimus suoritettiin syyskuussa 2020 neljässä päiväkodissa kolmen päivän aikana. Ruokalistoissa oli tuolloin keittoruokaa, laatikkoruokaa sekä kappaleruokaa (lihapullia). Kaikkien aterioiden lautas- ja tarjoiluhävikki punnittiin. Kahdessa tutkimuksessa mukana olleessa päiväkodissa oli linjasto yli 3-vuotiaiden lasten ruokatarjoiluun. Lapset ottivat itse ruokansa linjastosta kasvattajan ohjauksessa. Kahdessa päiväkodissa kaikille lapsille ruoka kuljetettiin osastolle.

Puhtauspalvelun palveluyksikön laitoshuoltajat huolehtivat päiväkodeissa aamiaisen valmistamisesta, lounaan ja välipalan esille laitosta sekä astiahuollosta. Laitoshuoltaja myös tilaa ruoka-annokset sekä tuotteet Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä kasvattajilta saatujen tietojen mukaan. Ruokatilaukset tehdään tarjoilua edeltävän viikon tiistaina Kymijoen Ravintopalvelut Oy:lle, joten paljon ehtii tapahtua tilauksen ja ruuan nauttimisen välillä.

  • Neljän päiväkodin aamupalahävikki kolmen päivän aikana oli kaikkiaan 51 855 g eli noin 52 kg puuroa, kananmunaa ja kurkkua. Tilattuja aamupaloja noissa neljässä päiväkodissa kolmen päivän aikana oli 908, mutta ruokailijoita oli 790, eli ruokaa tehtiin turhaan 118 ruokailijalle.
  • Lounaita oli tilattu 1021 ruokailijalle, mutta paikalla ruokailemassa oli 950 henkilöä, siis 71 vähemmin kuin tilattuja annoksia. Lautas- ja tarjoiluhävikkiä muodostui yhteensä 132 114 g, eli noin 132 kiloa.
  • Välipalaa oli tilattu 925:lle, ruokailijoita oli kolmen päivän aikana neljässä päiväkodissa 856 eli 69 vähemmän kuin tilattuja annoksia. Yhteenlaskettu hävikki oli 54 877 g, eli lähes 55 kg.

Aamupalalla oli ruokailijoita 47 vähemmän kolmen päivän aikana kuin lounaalla, joten voisi kuvitella, että aamupalalta poisjääneet tulivat päiväkotiin myöhemmin aamupäivän aikana. Myöhäisemmän päiväkotiin tulon voisi kertoa kasvattajalle lasta hakiessa ja kasvattajat pohtivat yhdessä laitoshuoltajan kanssa mikä on paras keino ilmoittaa todellinen aamupalalla oleva lapsimäärä – lappu keittiön oveen? Näin saataisiin ainakin aamupalahävikkiä pienemmäksi.

Neljässä päiväkodissa bioastiaan meni päivässä noin 80 kg hävikkiruokaa. Kotkassa on 21 erikokoista päiväkotia, joten keskimäärin saman laskukaavan mukaan päivässä heitämme pois noin 420 kg syömäkelpoista ruokaa. Yllättäviä sairauksia ja poissaoloja on aina, mutta tiedossa olevat poissaolot on hyvä ilmoittaa mahdollisimman ajoissa päiväkotiin. Ruoka-annosten annoskoot perustuvat Lasten ravitsemussuositukseen, joten ruuan määrän vähentäminen ilman tiedossa olevaa ruokailijoiden määrän vähentämistä ei ole toimiva vaihtoehto ruokahävikin vähentämisessä.

Syömäkelpoista ruokahävikkiä syntyy Suomen ruokaketjussa vuodessa noin 400 – 500 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan suurin ruokahävikin määrä syntyy kotitalouksissa, eli noin 30 % koko Suomen ruokaketjusta. Ravitsemuspalveluiden ruokahävikki on tutkimuksen mukaan noin 20 % Suomen ruokaketjun ruokahävikistä. Ruokahävikin määrää vähentämällä voidaan vaikuttaa myös merkittävästi hiilijalanjälkeemme.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää, joka edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Lasten oppimat tiedot ja taidot vahvistavat osallisuutta ja aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa.  Ruokailutapahtuma on yksi merkittävistä tilanteista päiväkodin arjessa. Aterioinnin aikana opitaan toisten huomioimista, ruokailutapoja, erilaisia makuja sekä ympäristön huomioimiseen liittyviä seikkoja. Senkin vuoksi huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin on tärkeä kasvatuksellinen seikka.

Ja kuten 5-vuotias päiväkotilainen lapsenlapseni Väinö asian tiivistää: ja luonto kiittää!