30.10.2015/yhteisblogi

Henry Lindelöf, kaupunginjohtaja
Jorma Haapanen, palvelujohtaja
Heli Sahala, sosiaalijohtaja
Terhi Lindholm, kehitysjohtaja

Miksi Kotka ottaa vastaan turvapaikanhakijoita?

Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Oikeus hakea turvapaikkaa on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa, jotka Suomi on hyväksynyt. Kotkan kaupunki haluaa kantaa vastuunsa kriisitilanteessa.

Maahanmuutto on myös tärkeä elinvoimakysymys. Ilman maahanmuuttajia Suomen ja Kotkan talouden heikkenemistä on vaikeampi pysäyttää. Uudet ihmiset tuovat energiaa ja voimaa. Maahanmuuttajista löytyy osaajia, yrittäjiä ja työntekijöitä, joita me tarvitsemme. Aiommekin Kotkassa panostaa turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen laajalla yhteistyöllä huomioiden mm. kulttuuri-, työllisyys- ja elinkeinonäkökulmat entistä paremmin.

Kotkassa on nyt noin 500 turvapaikanhakijaa, vuoden vaihteessa yli 600 ja ensi vuonna todennäköisesti vielä enemmän. Kaupungin oma vastaanottokeskustoiminta on hajautettu, eli turvapaikanhakijat asuvat vuokra-asunnoissa eri puolilla kaupunkia. SPR:n vastaanottokeskus noin sadalle hengelle toimii Leikarissa, jossa on varaa myös laajentaa. Hovinsaarelle on mahdollisesti tulossa SPR:n 80-paikkainen yksikkö ja A-klinikkasäätiön 40-paikkainen alaikäisyksikkö Laajakosken sairaalaan.

Valtio maksaa vastaanottokeskustoiminnan kokonaan. Kaupungille tulee menoja esim. kouluihin ja varhaiskasvatukseen liittyen, mutta ei suuria summia, koska lapsia on tulijoissa vähän ja toimintaan saadaan tavanomainen valtionosuus. Terveyspalvelut kustantaa valtio ja ne ostetaan pääasiassa yksityisiltä tuottajilta.

Vastaanottokeskusvaiheessa turvapaikanhakijoiden taloudellinen vaikutus Kotkan alueelle on myönteinen. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli 50, merkittävä määrä korkean työttömyyden alueella. Vastaanottokeskus käyttää erilaisia palveluita ja tuotteita, joista paikalliset yritykset saavat tuloa. Valtio maksaa kaupungille ensi vuonna arviolta 200 000 euroa hallintokorvausta ja Kotkan Asunnoille vuokratuloa 55 asunnosta, jotka olisivat muuten tyhjillään. Turvapaikanhakijoiden käyttöraha tarkoittaa yli kahta miljoonaa euroa vuodessa lisää yrityksillemme, pääasiassa kauppaan ja palveluihin. Turvapaikanhakijat saavat valtiolta käyttörahaa kolmisensataa euroa kuukaudessa, tarkemmat summat maahanmuuttovirastolta:

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/vastaanottotoiminta/vastaanottoraha

Nyt tulevista turvapaikanhakijoista suuri osa ei tule jäämään Kotkaan - edellisvuosina oleskeluluvan on saanut 30-40 % ja näistä Kotkaan on jäänyt asumaan alle puolet. Oleellista on, että tänne jäävät turvapaikanhakijat samoin kuin täällä jo olevat kolmisensataa oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa saadaan kotoutettua hyvin, eli he pääsevät joutuisasti mukaan suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan, kielikoulutukseen, työvoimapoliittiseen toimiin, opiskelemaan ja harrastuksiin.

Maahanmuuton pitkäaikaiskustannuksista on erilaisia arvioita. Viime aikoina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Elinkeinoelämän valtuuskunta ovat julkaisseet maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista myönteiset raportit ja Teollisuusmaiden järjestö OECD laski vuonna 2013, että Suomen julkinen talous hyötyisi maahanmuutosta.

Täytämme nyt velvollisuutemme auttamalla inhimillisen hädän kohdanneita turvapaikanhakijoita. Samalla haluamme rohkaista sekä paikallisia asukkaita että tulijoita olemaan suvaitsevaisia, avoimia ja toimimaan yhteisymmärryksessä kaikkien osapuolten ja Kotkan tulevaisuuden parhaaksi.

 

Henry Lindelöf
kaupunginjohtaja

Jorma Haapanen
palvelujohtaja

Heli Sahala
sosiaalijohtaja

Terhi Lindholm
kehitysjohtaja

 

Valitse blogi


Henry Lindelöf
KaupunginjohtajaHenry Lindelöf

Nina Brask
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja

Terhi Lindholm
Kehitysjohtaja

Liisa Rosqvist
Vanhustenhuollon johtaja

Antti Mattila
Liikuntajohtaja

Hannele Pajanen
Perhepalvelujohtaja

Markku Hannonen
Kaupunkisuunnittelujohtaja

Antti Karjalainen
Kulttuurijohtaja

Leena Ruotsalainen
Nuorisotoimenjohtaja

Heli Sahala
Sosiaalijohtaja

Juha Henriksson
Opetustoimenjohtaja
Juha Henriksson, opetustoimenjohtaja

Pirjo Puolakka
Maahanmuuttajatyön johtaja
Pirjo Puolakka

Pia Ruuskanen
Kotihoidon johtaja
Pia Ruuskanen