Pirjo Puolakka

24.11.2015 / Pirjo Puolakka, Maahanmuuttajatyön johtaja

Keitä ovat kiintiöpakolaiset?

He ovat pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan ja elämään normaalia elämää. Heitä voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä.
Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan uudelleensijoitettavien kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ulkomaalaisten henkilöiden vastaanottoa valtion kunkin vuoden talousarviossa vahvistettujen perusteiden mukaisesti (Ulkomaalaislaki 90 §).

Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka UNHCR (= Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu) on katsonut pakolaisiksi tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten.
UNHCR:n mukaan pakolaisten vapaaehtoinen ja turvallinen paluumuutto sekä sijoittuminen kotimaansa lähialueille ovat pakolaisongelman parhaimpia ratkaisuvaihtoehtoja. Aina ne eivät kuitenkaan ole mahdollisia. Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyisin noin 25, esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Alankomaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.

Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 eduskunta nosti pakolaiskiintiötä Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050.

Miltä alueilta kiintiöpakolaisia valitaan?

Viime vuosina Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia Ruandasta, irakilaisia Syyriasta ja Jordaniasta, myanmarilaisia Thaimaasta, afganistanilaisia Iranista sekä syyrialaisia eri maista.

Miten kiintiöpakolaiset valitaan?

Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat yleensä UNHCR:ltä saatuihin asiakirjatietoihin ja pakolaisen asuinmaassa, pakolaisleirillä tai UNHCR:n paikallistoimistoissa Maahanmuuttoviraston johdolla tehtäviin haastatteluihin, joissa perusteet oleskeluluvan myöntämiselle selvitetään.
Haastatteluihin osallistuu myös kotoutumisen asiantuntijoita ja suojelupoliisin edustajia. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille tämän jälkeen.
Oleskeluluvan Suomeen voi saada, kun
• henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden
• henkilö on uudelleensijoituksen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaasta
• vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu
• yleinen järjestys ja turvallisuus tai Suomen kansainväliset suhteet eivät estä oleskeluluvan myöntämistä

Suomeen saapuminen

Kiintiössä valitut pakolaiset sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisesta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.
ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa, kuinka monta pakolaista kukin kunta ottaa vastaan.
Valtiolta korvausta vastaanoton järjestelyistä johtuviin kustannuksiin saavat sopimuksen tehneet kunnat. Ne on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toimintaan. Korvauksia saadakseen kunnalla on oltava kotouttamisohjelma.
Kotka on vastaanottanut kiintiöpakolaisia ensimmäisen kerran v. 1991. Vuodesta 1999 lähtien vastaanotto on ollut säännöllistä, aluksi 40 henkilöä/v ja vuodesta 2009 lähtien n.15 henkilöä /v.

Perheenyhdistäminen

Oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse. Suomessa asuva perheenjäsen, eli perheenkokoaja, ei voi panna hakemusta vireille hakijan puolesta.
Hakijalla on oltava voimassaoleva passi tai muu matkustusasiakirja sekä hänen on oleskeltava laillisesti siinä valtiossa, jossa oleskelulupahakemus laitetaan vireille. Selvitys laillisesta oleskelusta on yleensä oleskelupa tai viisumi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että esim. Syyriasta kotoisin olevan henkilön pitää matkustaa Turkkiin, Ankaraan, ja oleskella siellä laillisesti hakeakseen Suomen suurlähetystöstä perheenyhdistämistä Suomeen.
Somaliasta kotoisin oleva joutuu taas matkustamaan Keniaan Addis Abebaan samassa tilanteessa. Suurlähetystöön pitää saapua henkilökohtaisesti paikalle kaikkien niiden, joita hakemus koskee.
Perheen tulee myös itse kustantaa niin matkustuspaperinsa (jos niitä yleensä on mahdollista saada) kuin myös matkansa suurlähetystöön.


Pirjo Puolakka
Maahanmuuttajatyön johtaja
pirjo.puolakka (at) kotka.fi

 

Valitse blogi


Henry Lindelöf
KaupunginjohtajaHenry Lindelöf

Nina Brask
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja

Terhi Lindholm
Kehitysjohtaja

Liisa Rosqvist
Vanhustenhuollon johtaja

Antti Mattila
Liikuntajohtaja

Hannele Pajanen
Perhepalvelujohtaja

Markku Hannonen
Kaupunkisuunnittelujohtaja

Antti Karjalainen
Kulttuurijohtaja

Leena Ruotsalainen
Nuorisotoimenjohtaja

Heli Sahala
Sosiaalijohtaja

Juha Henriksson
Opetustoimenjohtaja
Juha Henriksson, opetustoimenjohtaja

Pirjo Puolakka
Maahanmuuttajatyön johtaja
Pirjo Puolakka

Pia Ruuskanen
Kotihoidon johtaja
Pia Ruuskanen