12.12.2015 / Maija Valta, terveysjohtaja

Hukkajahdissa

Terveydenhuollon vastuualueen ylin johto on aloittanut marraskuussa Lean - koulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena on valmentaa esimiehistä ns. Lean -muutosagentteja, joiden avulla oman työn jatkuvasta kehittämisestä tulee osa jokaisen palvelualueen, esimiehen ja ammattilaisen päivittäistä työtä.

Lean -filosofia on saanut alkunsa autoteollisuudesta, mutta terveydenhuollossa sen tarkoituksena on tunnistaa ja löytää keinoja potilaan hoitopolun (=arvovirta) tehostamiseen ja työn arvon kehittämiseen.

Kyse on siis terveydenhuollon toimintamallien ja -tapojen ja hoitoprosessien jatkuvasta parantamisesta. Mitä haluamme saada aikaiseksi? Mistä tiedämme onnistuneemme? Mitä voimme muuttaa? Perinteiseen ”tulipalojen sammuttamisfilosofian” verrattuna, toimimattomien mallien juurisyyt kaivetaan esille ja ratkaistaan niin, että ongelmat eivät enää palaa.

Lean -ajattelun keskiössä on ns. ”hukkaherkkyyden” lisääminen. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä entistä enemmän työn epätasaisuuteen (mura), työn ylikuormitukseen (muri) ja arvoa tuottamattomaan toimintaan (muda).
Esimerkkejä mudasta ovat ylimääräiset tai ennenaikaiset työsuoritukset, odottamiset ja etsimiset, jolloin työnteko estyy, turhat siirtymiset, virheiden korjaamiseen käytetty aika ja kaikki se turha työ, josta asiakas tai potilas ei ole halukas maksamaan. Pahin tunnistettu toiminnallinen hukka on kuitenkin ihmisten osaamisen käyttämättä jättäminen.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina ajattelemme usein, että ei meillä ole aikaa työn kehittämiseen oman perustyön ohella. Mutta samaan aikaan emme kuitenkaan tunnista tai halua nostaa esille niitä asioita, joihin puuttumalla voimme vapauttaa entistä enemmän aikaa juuri tuohon perustyöhön.
Niinpä haastankin jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen ja kuntalaisen hukkajahtiin. Mikään idea ei ole liian pieni, jos se toteutuessaan lisää asiakkaan tai potilaan arvovirtaa ja parantaa hänen saamaa palvelukokemusta.

 

14.2.2015 / Maija Valta, terveysjohtaja

Muutosvastarinta hioo timantteja

Wikipedian mukaan ”muutosvastarinta tarkoittaa muutoksen tai sen suunnittelun vastustusta ja kritisointia, joka ilmenee yksilöiden tai ryhmien käyttäytymisessä. Se ilmenee esimerkiksi välinpitämättömyytenä, informaation torjumisena tai korostuneena itsesuojeluna. Muutosvastarinta liittyy ihmismielen taipumukseen puolustaa vanhoja tottumuksiaan.”

Terveydenhuollon vastuualueella on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Karhulan sairaalasta on tullut akuuttihoitoon keskittyvä terveyskeskussairaala. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, pystymme ottamaan vastaan kaikki perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat. Karhulan sairaala ei ole myöskään kenenkään koti, vaan lääketieteellisen hoidon päättymisen jälkeen potilaat kotiutuvat sairaalasta. Kotiutuminen voi tarkoittaa siirtymistä omaan kotiin, kotihoidon asiakkaaksi, tilapäiselle lyhytaikaispaikalle esimerkiksi kuntoutumista ja arviointia varten tai pysyvälle hoiva-asumisen paikalle. Karhulan sairaalassa hoidetaan edelleen myös saattohoitopotilaita.

Terveysasemilla olemme siirtyneet 12.1. alkaen ns. omalääkäri-hoitaja malliin. Kaupunki on jaettu kolmeen suuralueeseen (eteläinen, itäinen ja läntinen) sekä 24 pienalueeseen. Jokaisesta pienalueesta vastaa lääkäri-hoitajatyöpari. Tällä hetkellä meiltä puuttuu vielä muutama hoitaja ja lääkäri, mutta rekrytoinnin eteen tehdään koko ajan töitä. Tiimityöskentelyllä varmistamme kuitenkin sen, että ammattilaisten työkuorma jakautuu tasaisesti ja myös kaikki potilaat tulevat autetuksi.

Myös päivystystoiminnassa on tapahtunut isoja muutoksia. 12.1. alkaen terveyskeskuksen yleislääkäripäivystys siirtyi Carean vastuulle. Samaan aikaan päivystyshoidon kriteereitä on tarkistettu valtakunnallisten ohjeiden mukaisiksi. Vuoden 2014 käyntien perusteella voitiin todeta, että noin 2/3 päivystyskäynneistä oli sellaisia, jotka olisi pitänyt hoitaa joko työterveyshuollossa tai kiireettömällä tai kiireellisellä (0-3 vrk) terveysaseman hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Tilannetta seurataan päivittäin ja ei-päivystyksellisiä potilaita ohjataan jatkossakin entistä enemmän terveysasemille. 16.2. käyttöönotettava palveluseteli toivottavasti osaltaan helpottaa tilannetta.

Muutosprosessin epäonnistuminen johtuu yleensä siitä, että muutosprosessi on huonosti suunniteltu tai johdettu. Tästä syystä muutoksen liittyvä kritiikki kohdistuu pääsääntöisesti johtajiin ja esimiehiin. Näin kuuluukin olla. Mutta muutosvastarintaa pitää myös ymmärtää, sillä täydellinen muutosprosessin hallinta on täysin mahdoton tavoite. Muutosteoreetikot ovat todenneet, että nopeimmillakin omaksujilla muutoksen hyväksyminen vie aikaa noin puoli vuotta ja vielä viiden vuoden kuluttua noin viidennes ihmisistä vastustaa muutosta, vaikka se olisi kuinka perusteltu ja hyvin johdettu. Osa ihmisistä on aina innostuneita kaikesta uudesta ja osa ihmisistä kokee kaikki muutokset negatiivisina, pelottavina tai jopa uhkana itselleen. Tämä koskee terveydenhuollon muutoksissa sekä potilaita että ammattilaisia. Mutta muutosvastarinta on välttämätöntä, koska se hioo lopputuloksesta entistä paremman. Mutta samoin kuin timantin hiominen, myös muutoksen läpivieminen tarvitsee aikaa. Nyt meneillään olevissa terveydenhuollon muutoksissa arvioinnin aika ei ole vielä.

9.12.2014 / Maija Valta, terveysjohtaja

Hoidon kiireellisyyden arviointi

Terveydenhuollossa hoitoon ohjaus tapahtuu aina hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisen hoidon kiireellisyyden mukaan.

Milloin kiireettömälle vastaanotolle?

Kiireettömät lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarausperiaatteella. 12.1.2015 siirrymme vastuulääkäri/-hoitajamalliin. Kaupunki jaetaan kolmeen suuralueeseen (Eteläinen, Läntinen, Itäinen) ja 24 työpariin. Kiireettömissä vastaanotoissa sinun tulee soittaa ns. omahoitajan puhelinnumeroon (jokaiselle omahoitajalle tulee oma puhelinnumero) klo 8−9 tai klo 12−13. Aamuaikaa suositellaan ns. kiireellisiä vastaanottoaikoja (kiva) varaaville ja iltapäivän soittoaikaa ns. kiireettömille asioille. Jonotuksen välttämiseksi, käytössä on myös takaisinsoittojärjestelmä. Tyypillisiä kiireettömällä vastaanotolla hoidettavia asioita ovat esim. kroonisten sairauksien vuosikontrollit ja sellaisten sairauksien hoidot ja kontrollit, joiden ajat voivat mennä viikkojen tai kuukausien päähän.

Milloin kiireelliselle vastaanotolle?

Oman alueen terveysasemalla hoidetaan 0−3 päivän kiireellistä hoitoa (virka-aikana) tarvitsevia sairauksia. Tätä vastaanottoa kutsutaan ns. kiva-vastaanotoksi. Hoitoon pääsy tapahtuu 11.1.2015 saakka soittamalla oman terveysaseman numeroon ja valitsemalla valikosta numero 2. Jonotuksen sijaan, voit jättää myös takaisinsoittopyynnön. 12.1.2015 alkaen sinun tulee soittaa oman alueesi omahoitajalle. Helmikuussa 2015 otamme käyttöön palvelusetelin kiva-vastaanoton tueksi. Tyypillisiä kiva-vastaanotolla hoidettavia sairauksia ovat esimerkiksi:

  • korvakivut
  • silmätulehdukset
  • virtsatietulehdukset
  • selkäkivut
  • hengitystietulehdukset
  • nyrjähdykset.

Milloin päivystykseen?

Päivystyksessä hoidetaan sellaiset potilaat, joiden tutkimuksia tai hoitoa ei turvallisesti voida siirtää tehtäväksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon, eli äkillinen sairauden hoito ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Soittaessasi tai saapuessasi päivystykseen, sairaanhoitaja tekee sinulle hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvion, jonka mukaan hoidossa edetään. Hoidon tarpeen arvion perusteella sairaanhoitaja voi ohjata hoitosi tapahtumaan myös omalla terveysasemalla tai työterveyshuollossa päivystyksen sijaan. Usein esimerkiksi ilta- ja yöaikana on mahdollista odottaa seuraavaan aamuun, jolloin avun saaminen omalta terveysasemalta on mahdollista. Joskus pelkät kotihoito-ohjeet voivat olla riittävät.

Päivystystoiminta on keskitetty Kotkassa keskussairaalan tiloihin. 11.1.2015 saakka päivystysasioissa sinun tulee soittaa oman terveysaseman numeroon ja valita valikosta numero yksi = päivystysasiat. Päivystyksen numerossa ei ole takaisinsoittomahdollisuutta. 12.1.2015 alkaen kaikesta päivystystoiminnasta vastaa Kymenlaakson keskussairaala ja sinun tulee soittaa numeroon 020 633 1000. Päivystyksessä potilaat hoidetaan vain ja ainoastaan kiireellisyysjärjestyksessä, joten aikoja sinne ei anneta. Varaudu siis odottamaan ja jonottamaan vuoroasi, sillä päivystyksessä ruuhkahuippuja ei voi koskaan ennakoida.

Päivystyshoitoa vaativia tyypillisiä tapauksia ovat:

  • Tapaturmainen vamma, esim. murtumaepäily.
  • Syvä, runsaasti vuotava haava.
  • Äkillisesti alkanut päänsärky, johon liittyy yleistilan laskua tai tajunnan häiriöitä.
  • Hengenahdistus, jos hengitys tuntuu vaikeutuneelta levossa tai puhuessa.
  • Lapsen hengenahdistus, jos vanhemman mielestä lapsella hengitysvaikeus.
  • Allergiset reaktiot, johon liittyy turvotusta, hengenahdistusta tai pahoinvointia.
  • Sietämätön, äkillisesti ilmaantunut, vatsa- tai selkäkipu.
  • Pienen lapsen heikentynyt yleiskunto.
  • Sydänsairaan lapsen lieväkin hengenahdistus.
  • Korvakipu, johon liittyy vakavia muita oireita, esim. yleistilan lasku, kiertohuimaus.
  • Mielenterveyden äkillinen järkkyminen, esim. itsetuhoinen toiminta.
  • Vaikea päihdeongelma.

Hädän hetkellä, soita 112!

Henkeä uhkaavassa tilanteessa sinun on toimittava nopeasti. Jos kyseessä on esim. kova rintakipu, halvausoireet, tajuttomuus, hengitysvaikeus, vaikea tapaturma tai myrkytysepäily, soita välittömästi hätänumeroon 112 ja noudata sieltä saamiasi ohjeita.

Näin joulun alla haluan toivottaa sinulle kiireetöntä joulun odotusta savolaisen Kalle Väänäsen sanoin:

”Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo,
hermos jos männöö, onko siitä illoo?
Elä pikajunan vaahtia hössötä aena,
vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena.
Toppuuta joskus tuo tulinen tahti.
Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti!
Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo,
katkasta virta, antoo hermoille lommoo!”

26.9.2014 / Maija Valta, terveysjohtaja

Kotkan terveydenhuollossa tapahtuu

Aika kuluu nopeasti, sillä lähes viisi kuukautta on jo siitä päivästä, kun otin vastaan terveysjohtajan viran Kotkassa. Moni asia oli itselleni ennestään tuttu aikaisemman työni kautta, mutta paljon olen saanut oppia uutta ja tutustua myös uusiin työkavereihin, kuntalaisiin ja kymenlaaksolaiseen kulttuuriin. Kiitos kaikesta siitä palautteesta ja erityisesti niistä rakentavista, toimintaa kehittävistä ehdotuksista, joita olen saanut teiltä kuntalaisilta.

Siirtyminen vastuulääkäri/-hoitajamalliin vuonna 2015

12.1.2015 alkaen jokaiselle kuntalaiselle nimetään kotiosoitteen mukaan vastuulääkäri ja -hoitaja. Kaupunki jaetaan kolmeen tiimiin ja kukin näistä tiimeistä kahdeksaan lääkäri-hoitaja -työpariin. Tiimit ja työparit muodostetaan niin, että niissä yhdistyy ammatillinen kokemus ja nuoruus. Työparien jakaminen eri alueille tehdään puhtaasti arvalla, joten kukaan ei tässä tilanteessa voi valita omaa lääkäriä tai hoitajaa.

Ammattitaito ja osaaminen käyttöön

Uudistuksen myötä jokaisen ammattiryhmän paras osaaminen ja ammattitaito otetaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Jatkossa vain ne potilaat, jotka todella tarvitsevat lääkärin osaamista ja ammattitaitoa, ohjautuvat lääkärille. Hoitajat puolestaan ottavat vastuuta entistä enemmän niiden sairauksien seurannassa ja hoidossa, johon heidän koulutus, ammattitaito ja osaaminen soveltuvat. Uudistuksen tavoitteena on luoda mahdollisimman pitkiä ja pysyviä hoitosuhteita.

Ajanvarauksessa muutoksia jo 29.9.2014 alkaen

Maanantaista 29.9.2014 alkaen ei-päivystyksellisiä aikoja annetaan vain klo 8–9 ja 12–13. Soittotuntien aikana käytössä on myös takaisinsoittojärjestelmä. Jättämällä siihen yhteystiedot, vältyt jonottamiselta, sillä hoitaja soittaa sinulle takaisin. Soittotuntien aikana puhelimeen vastaavat kaikki hoitajat – muun ajan he pitävät omia vastaanottojaan. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella hoitajat antavat ns. ei-kiireellisiä ja kiireellisiä (0–3 päivän) aikoja. Päivystyksessä hoidetaan vain niitä potilaita, joiden sairaus vaatii välitöntä hoitoa vuorokauden ajasta riippumatta.

Muutos on aina uhka, mutta myös mahdollisuus

Edellä kuvaamani toimintamalli on todettu toimivaksi kymmenissä kunnissa, ja olen varma, että se tulee toimimaan myös täällä Kotkassa. Tulevat muutokset ovat kuitenkin isoja ja vaativat sekä ammattilaisilta että kuntalaisilta uudenlaista ajattelua ja kärsivällisyyttä. Kuluva syksy tulee olemaan erityisen haasteellinen, koska suunnittelemme uutta toimintamallia, koulutamme henkilökuntaa, rekrytoimme lääkäreitä ja samanaikaisesti pyrimme hoitamaan teitä kuntalaisia. Jos voit lykätä esimerkiksi kiireettömän vuosikontrollin ensi vuoden puolelle, olisi se nyt suureksi avuksi. Ja muistathan myös perua jo varaamasi ajan, jos et aio sitä käyttää, sillä moni muu kuntalainen sitä jonottaa. Kiitos jo etukäteen kärsivällisyydestäsi.


Viilenevästä säästä huolimatta oikein hyvää syksyä kaikille!

 

Valitse blogi


Henry Lindelöf
KaupunginjohtajaHenry Lindelöf

Nina Brask
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja

Terhi Lindholm
Kehitysjohtaja

Liisa Rosqvist
Vanhustenhuollon johtaja

Antti Mattila
Liikuntajohtaja

Hannele Pajanen
Perhepalvelujohtaja

Markku Hannonen
Kaupunkisuunnittelujohtaja

Antti Karjalainen
Kulttuurijohtaja

Leena Ruotsalainen
Nuorisotoimenjohtaja

Heli Sahala
Sosiaalijohtaja

Juha Henriksson
Opetustoimenjohtaja
Juha Henriksson, opetustoimenjohtaja

Pirjo Puolakka
Maahanmuuttajatyön johtaja
Pirjo Puolakka

Pia Ruuskanen
Kotihoidon johtaja
Pia Ruuskanen