14.5.2016 / Maija Rikberg, varhaiskasvatusjohtaja

Varhaiskasvatusta valintojen viidakossa

Edelleen päivähoidon järjestämisen ja varhaiskasvatuksen sisällön ympärillä riittää porinaa. Kun uusi varhaiskasvatuslaki tuskin on kuoriutunut, niin jo pienessä ajassa sen ympärille kietoutuu uusia muutoksia. Ei ihme että sekä toimintaa järjestävät tahot että palveluja käyttävät perheet ovat hämmennyksissä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että hyvä päivähoito ja varhaiskasvatus on merkittävä osa-alue yhteiskunnan hyvinvoinnin ja osaamisen ketjussa.

Hyvällä varhaiskasvatuksella on suotuisa vaikutus lasten kasvulle ja perheitten hyvinvoinnille. Valitettavasti keskustelua varhaiskasvatusoikeudesta käydään myös osin ristiriitaisten näkökulmien ja yksipuolisten uhkakuvien kautta. Välillä unohtuu, että varhaiskasvatusoikeuden tulee olla ensisijaisesti lapsen oikeus. Lain säätämisen kannalta tai kuntakohtaisten ratkaisujen kannalta lienee kuitenkin mahdoton tehtävä määrätä jokaiselle lapselle oikeus osallistua juuri hänen tarvitsemaansa määrään laadukasta varhaiskasvatusta.

Lisämausteena moninaisille muutoksille saadaan tänä keväänä uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki. Lain tulee olla kunnissa sovellettavana tulevan uuden toimikauden alkaessa elokuussa. Lakiin liittyvät enimmäistulorajat maksua määritettäessä ennakoivat korotuksia maksuihin mutta myös alentavat pienituloisten perheiden maksuja. Asiakasmaksulaki antaa hyvät puitteet mahdollisuudelle toteuttaa hoitoaikaperusteista asiakasmaksua. Muutoksen jälkeen on mahdollista valita varhaiskasvatusta nykyistä paremmin perheen arkeen ja työaikoihin sopivalle tuntimäärälle. Ennakoitavissa on, että maksumuutoksilla tulee olemaan vaikutusta palvelujen laajuuteen ja käyttöön. Toivon todella, etteivät asiakasmaksut korotuksineen vaaranna lapsen oikeutta osallistua tarvitsemaansa varhaiskasvatukseen.

Uuden lakisääteisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimistyö on jo hyvässä vauhdissa. On mahtava painoarvo kasvatushenkilöstön työlle saada suunnitella ja toteuttaa toimintaa tulevaisuuden kasvun ja oppimisen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Suunnitelmaan liittyy paljon haasteita ja uuden oppimista. On varmaa, että osaava ja kokoajan kehittyvä ammattihenkilöstö pystyy siihen yhteistyössä lasten ja perheiden kanssa.

Suunnitelmalle hyvänä pohjana toimii varhaiskasvatuksen laatukysely ja toiminnan arviointi, joka on avattu osoitteessa www.kotka.fi/asukkaalle/paivahoito Varhaiskasvatus haastaa kaikki vanhemmat antamaan tärkeät ajatuksensa yhteiseen keskusteluun ja lakisääteisen suunnitelman laatimiseen.
 

 

31.10.2014 / Maija Rikberg, varhaiskasvatusjohtaja

Matkalla lasten hoitamisesta hyvään varhaiskasvatukseen

Tämän päivän arjessa päivähoitojärjestelmä koskettaa jollakin tavoin kaikkia lapsiperheitä. Varhaiskasvatuksen asema kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä tarvitsee kuitenkin vahvaa uudistumista.On hyvä asia, että ainakin teoriassa ymmärrys varhaiskasvatuksen merkityksestä on kasvanut. Päivähoitoasiat kuuluvat nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hallitusohjelmassa asiat käsitellään varhaiskasvatuksen otsikon alla osana koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikkaa. Kunnissa, kuten myös Kotkassa vastuu varhaiskasvatuksesta on siirtynyt pois sosiaali- ja terveystoimesta ja nostettu varhaisen tuen sekä opetuksen ja oppimisen kumppaniksi.

Päivähoitojärjestelmä tarjoaa tarvittavan päivähoitopaikan lisäksi monipuolisesti ja moniammatillisesti varhaista tukea sekä hyvää kasvun, kehityksen ja oppimisen tukea osana koko koulutusjärjestelmää. Henkilöstön koulutustaso ja ammatillinen osaaminen parantuu koko ajan ja varhaiskasvatuksen toiminta- ja oppimisympäristöihin on vahvasti panostettu. Toimintaympäristöihin panostaminen näkyy erityisesti täällä Kotkassa, jossa tiukan talouden arjessa on kuitenkin noussut laadukkaita ja hyvin varusteltuja päiväkoteja. Myös päiväkotien piha alueet ovat lähes poikkeuksetta erinomaisessa kunnossa.

Varhaiskasvatuslakiin subjektiivisen oikeuden rajaus?

Näistä edistysaskeleista huolimatta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemaa vahvistava ja linjaava varhaiskasvatuslain uudistus polkee edelleen paikallaan. Kypsään ikään ehtinyt sirpaleinen päivähoitolaki ei muutoksineen vastaa nykypäivän ja varsinkaan tulevaisuuden haasteita. Varhaiskasvatuslain valmistelutyö lupaa toiminnan lähtökohdaksi pedagogisesti ohjautuvaa, laadukasta ja suunnitelmallista varhaiskasvatusta jonka toteutumisen seuranta ja arviointi nostaisi koko varhaiskasvatuksen sille kuuluvaan asemaan koulutusjärjestelmässä sekä lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Keskeistä lakiuudistuksessa on mielestäni varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden asettaminen normiksi, joka ohjaa kuntatason suunnittelua.

Myös varhaiskasvatushenkilöstön nimikkeet ja tehtävät tulee tarkasti määritellä ja koulutuksen tason nostamiselle asettaa selkeät tavoitteet. Olemme jo loppuvuodessa 2014 ja tilanne näyttää uudistuksen toteutumisen osalta varsin huonolta. Mikäli laissa ei vieläkään tapahdu muutoksia, on tämä jo kolmas hallitusohjelma, jossa asia ei toivotulla tavalla edisty.

Se, mitä mahdollisista muutoksista tiedetään, on esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta mahdollisesti liitettynä vanhaan päivähoitolakiin. Subjektiivista oikeutta kokopäivähoitoon rajattaisiin tietyissä tilanteissa mm. perhevapaiden ajalta. Asia jakaa vahvasti mielipiteitä ja osin puhutaan jopa lasten jättämisestä kokonaan varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Itse olen kallistunut subjektiivisen oikeuden rajaamisehdotuksen kannalle. Näen siinä mahdollisuuksia paitsi tarvittavaan talouden tasapainottamiseen, myös välillisesti varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden korostamiseen ja erottamiseen ”oikeudesta kokopäiväpaikkaan missä tilanteessa tahansa”.

Muun muassa Helsingin yliopiston professori FT Marjatta Kalliala on tuonut julkisuudessa esille ehdotustaan maksuttomasta oikeudesta varhaiskasvatukseen osapäiväisesti kaikille lapsille ja siihen liitettävästä maksullisesta päivähoidosta lapsen tarvitseman hoivan ja huolenpidon perusteella. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen esitetyllä tavalla, ei tilannetta vielä tähän vie, mutta olisi mielestäni jollakin tavalla signaali kaikille lapsille tarjolla olevan tärkeän varhaiskasvatuksen suuntaan. Asia ei ole mitenkään yksiselitteinen ja siihen liittyy monia avoimia kysymyksiä, mutta silti voidaan mielestäni perustellusti kysyä:

Onko lapsen hyvinvoinnin edellytys usein yli kymmentuntinen päivähoito, jos hänellä olisi riittävä huolenpito perheessä vähän lyhyemmän varhaiskasvatuspäivän jälkeen?

Toisaalta, jos subjektiivisen oikeuden rajaus tehdään vanhentuneeseen päivähoitolakiin liitettynä, siitä tuskin seuraa mitään positiivista tämän tavoitteen kannalta. Ajattelenkin niin, että uudistuneen varhaiskasvatuslain kokonaisuus antaisi oikean muodon subjektiiviselle oikeudelle vähintään osapäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Vaikea ja vielä vaikeampi syksy

Kotkan lasten ja nuorten palveluissa ja päivähoidossa eletään ”taas kerran sitä kaikkien aikojen vaikeinta syksyä”. Taloudelliset realiteetit vaativat toiminnan supistamista ja samanaikaisesti palvelujen tarve pullistelee liitoksissaan. Tiukan talouden pakotteet tuovat myös uusia esityksiä muuttuvista toimintamalleista ja henkilöstön tärkeään työhön haasteita ja uusia tuulia. Mutta tänäkin vaikeana syksynä päivähoidosta kantautuu uutisia ja tarinoita loistavasta osaamisesta, uudistumisvoimasta ja sitoutumisesta kehittämään hyvää varhaiskasvatusta. Kotka ei ole ylipistokaupunki, mutta oppiminen ja osaamisen kehittäminen näyttää kantavan vahvasti eteenpäin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö jaksaa ponnistella lasten hyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen oppimisen polun puolesta. Se on äärimmäisen tärkeä voimavara, josta kiitos kuuluu osaavalle ja motivoituneelle varhaiskasvatuksen väelle.

Runsaiden kiitosten antamisesta voi joskus tulla mieleen epäilys ”omasta lehmästä ojassa”. Kehumiset annan täydestä sydämestä ja Kotkan varhaiskasvatuksen hyvään tasoon luottaen. Mutta… totta kai minulla ”oma lehmä ojassa”. Lapsenlapseni on juuri aloittanut päiväkodissa ja tiedän, että hän saa täällä parasta mahdollista päivähoitoa!

Pimeneviin syysiltoihin toivotan kaikille toiveikasta mieltä uutta varhaiskasvatuslakia odotellessa.

 

Valitse blogi


Henry Lindelöf
KaupunginjohtajaHenry Lindelöf

Nina Brask
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja

Terhi Lindholm
Kehitysjohtaja

Liisa Rosqvist
Vanhustenhuollon johtaja

Antti Mattila
Liikuntajohtaja

Hannele Pajanen
Perhepalvelujohtaja

Markku Hannonen
Kaupunkisuunnittelujohtaja

Antti Karjalainen
Kulttuurijohtaja

Leena Ruotsalainen
Nuorisotoimenjohtaja

Heli Sahala
Sosiaalijohtaja

Juha Henriksson
Opetustoimenjohtaja
Juha Henriksson, opetustoimenjohtaja

Pirjo Puolakka
Maahanmuuttajatyön johtaja
Pirjo Puolakka

Pia Ruuskanen
Kotihoidon johtaja
Pia Ruuskanen