13.9.2017 / Liisa Rosqvist, Vanhustenhuollon johtaja

Toimintakykyä ikäihmisen arkeen

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi palvelujen laatusuosituksen kesäkuussa 2017.
Laatusuosituksessa painottuu vahvasti ennaltaehkäisevä ja varhaisen tuen näkökulma liitettynä toimivaan asiakasohjaukseen.

Toimintakykyistä ikääntymistä tuetaan panostamalla ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Yhtä tärkeitä ovat turvallinen ja esteetön asuin- ja elinympäristö, toimivat liikenneratkaisut, mahdollisuus asiointiin ja mielekkääseen tekemiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kyse on siis laajasti hyvän elämän edistämisestä, mihin kuuluu toimiva arki, itsemääräämisoikeus ja hyvän elämänlaadun turvaaminen.

Asiakas- ja palveluohjauksessa tavoitteena on yhden luukun periaate. Kotkassa on asiakasohjausta ja -neuvontaa toteutettu yhden numeron periaatteella kahden vuoden ajan. Asiakaspalautteet ovat olleet hyviä. Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeessa (2016 - 2018) suunnitellaan ja kokeillaan koko maakunnan yhden luukun ohjausmallia.

Laadukkaan ja turvallisen palvelun takaamiseksi tarvitaan riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa. Palvelujen tuottamisessa tarvitaan nykyistä monipuolisempaa ammatillista osaamista, etenkin teknologiaosaamista on vahvistettava

Ikäystävällisissä palveluissa on tavoitteena yhdistää asuminen ja palvelut uudella tavalla. Ikääntyvän on hyvä jo varhaisessa vaiheessa miettiä asumisen vaihtoehtoja ja tehdä valintoja asumisen suhteen ennakoimalla tulevia tarpeitaan. Kotiin tuotavien palvelujen valikkoa tulee vahvistaa, erityisesti kotiin tuotavia kuntoutuspalveluja.

Teknologiaa on vielä vähäisesti käytössä. Markkinoilla on paljon erilaisia sovelluksia, joita tulee ottaa rohkeasti kokeiluun. Apteekin koneellinen annosjakelu on laajin käytössä oleva teknologia. Se vähentää lääkehävikkiä, lisää lääketurvallisuutta ja vapauttaa hoitajan työaikaa muuhun asiakastyöhön.

Tehdään yhdessä hyvä arki meille kaikille!

16.1.2015 / Liisa Rosqvist, Vanhustenhuollon johtaja

Hyvinvointia tukevaa toimintaa

Sosiaali- ja terveysministeriön linjaaman ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää iäkkäiden ihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Kotkan Haminan seudulla olemme kehittäneet ikäihmisten palveluita Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-hankkeissa vuodesta 2008 alkaen. Kehitystyötä on tehty niin korvaavissa kuin ennaltaehkäisevissä palveluissa. Kun Vanhuspalvelulaki tuli voimaan vuonna 2013, oli monia lain vaatimia asioita jo huomioitu. Tämän vuoden alusta ikäihmisten palveluja kehitetään Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteistyönä ilman STM:n rahoitusta.

Ikäihmisten palvelut ovat vielä suurelta osin korjaavia hoiva-asumisen tai säännöllisen kotihoidon palveluita. Yhä enemmän on kohdennettava voimavaroja hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaan toimintaan. Hyvinvoinnin perustana ovat terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ravinto, lepo, liikunta sekä sosiaalinen kanssa käyminen. Ikäihmisten vastuu omasta hyvinvoinnista nousee keskiöön. Ennalta ehkäisevää toimintaa tekevät muutkin kaupungin hallintokunnat, kuten liikuntatoimi, kulttuuri ja kaupunkisuunnittelu. Erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää yhteistyö kolmannen sektorin sekä eri järjestöjen kanssa.

Kotkassa kotihoidossa ikäihmisten palveluohjausta ja neuvontaa on kehitetty vastaamaan ikäihmisten tietotarvetta eri tilanteissa. Palvelua voi saada omaan kotiin, tai palveluohjaajia voi säännöllisesti tavata terveyskioskeissa, korttelikodeissa tai kirjastossa.

Uutena on aloitettu puhelinpalveluna kotihoidon asiakasneuvonta, josta saa tietoa, ohjausta sekä palvelutarpeen alustavaa selvittelyä. Asiakasneuvonnalla tuetaan ikäihmisten hyvinvointia ja arjessa selviytymistä, ja varmistetaan tarvittavien palveluluiden oikea-aikainen saatavuus.

Kotka on mukana UKK-instituutin KaatumisSeula-hankkeessa yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Järjestöistä mukana ovat Eläkeliitto, Luustoliitto, Muistiliitto, Omaiset- ja läheiset liitto sekä Reumaliitto. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tavoite on löytää paikallisia toimintatapoja ikäihmisten kaatumisten ehkäisyyn. Hankkeen kohderyhmät ovat sekä itsenäisesti että erilaisin tukitoimin asuvat ikäihmiset ja heidän omaisensa. Kotkassa hanke on käynnistynyt viime vuonna ja mukana on laajasti eläkeläis- ja muiden järjestöjen toimijoita sekä liikunnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hanke on otettu hyvin vastaan ja kotkalaisen toimintamallin kehittäminen etenee innostuneesti hyvässä yhteistyössä. Toivomme löytävämme toimintamallin, jota myös muut kunnat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan.

Vapaaehtoistoimintaa on sekä hoiva-asumisessa että kotihoidossa. Vanhusneuvoston ideoimassa Kaveri- hankkeessa vapaaehtoistoimijoita on koulutettu kotihoidon asiakkaiden ystäviksi. Ensimmäiset koulutukset on järjestetty yhteistyössä SPR:n kanssa. Tämä ystävätoiminta ei korvaa muuta ystävätoimintaa, jota järjestävät mm. SRP, seurakunnat tai muut paikalliset yhdistykset.

Kotkalaiset eläkeläisjärjestöt järjestävät monenlaista toimintaa, jossa esimerkiksi yhteisten tapaamisten, harrastusten, liikunnan ja kulttuurin keinoin tuetaan ikäihmisten hyvinvointia.

Oppia Ikä Kaikki -työryhmässä on laajasti edustettuna kotkalaisia ikäihmisten toiminnassa mukana olevia järjestöjä, sekä vanhusneuvoston ja vanhuspalvelujen edustajia. Työryhmä on mukana järjestämässä erilaisia tilaisuuksia ikäihmisille. Lokakuussa järjestettävän Vanhustenviikon tilaisuuksien koordinointi on myös ollut työryhmän vastuulla.

Vanhusneuvosto on monipuolisesti mukana ikäihmisten toiminnan kehittämisessä. Vanhusneuvoston aloitteesta on 70 vuotta täyttäneillä mahdollisuus lunastaa uimahallin erityispäiväkortti tänä vuonna 60 euron hintaan.

Sote-uudistuksessa ennalta ehkäisevän toiminnan järjestäminen tulee uudelleen arvioitavaksi. Mitä tekee sote-alue ja mikä jää kaupungin toiminnaksi.
 

16.6.2014 / Liisa Rosqvist, Vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta yksiportaiseen hoiva-asumiseen

Viime vuonna on tehty kolme tärkeää linjausta, jotka vaikuttavat oleellisesti vanhuspalveluihin Suomessa. Heinäkuussa tuli voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tätä lakia kutsutaan lyhyesti vanhuspalvelulaiksi. Samanaikaisesti vanhuspalvelulain kanssa julkaistiin myös uudistetut laatusuositukset, joissa ikäihmisen omassa kodissa tapahtuvan hoidon tärkeyttä korostetaan. Lisäksi Suomen hallitus teki marraskuussa 2013 päätöksen vähentää vanhustenlaitoshoitoa osana valtion rakennepoliittista ohjelmaa. Suomessa ikäihmisiä hoidetaan tällä hetkellä laitoksissa suhteessa enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Kotkassa suunnittelu vanhusten pitkäaikaishoidon muutoksista aloitettiin jo vuonna 2006. Suunnittelussa oli mukana vanhustenhuollon, terveydenhuollon ja tilapalvelun edustajia.
Pitkäaikaishoidon rakennemuutoksen kehittämissuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 2007. Meillä oli silloin pitkäaikaishoitoa terveyskeskussairaalassa, vanhainkodeissa ja hoiva-asumisessa. Tilat eivät vastanneet nykypäivän vaatimuksia ja sairaalassa oli jopa kuusi vanhusta samassa huoneessa. Keskeisenä tavoitteena suunnittelulle oli, että laitos ei olisi kenenkään vanhuksen koti. Laitoshoidon sijaan keskityttäisiin hoiva-asumisen kehittämiseen.
Hoiva-asuminen on kodinomaista pienryhmäkotiasumista, jossa jokaisella asukkaalla on oman huoneen lisäksi yhteisiä tiloja. Näihin pienkoteihin asutettaisiin sellaisia vanhuksia, joiden hoitoa ja huolenpitoa ei ole mahdollisuutta järjestää omassa kodissa.

Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito ja vanhainkodin yksiköt lopetettiin vähitellen 2009 - 2013 välisenä aikana. Viimeisenä loppui Eskolan vanhainkodin toiminta elokuussa 2013.
Eskolan kolmannen hoivakodin käyttöönotto tämän vuoden syykuussa ja Karhuvuoren hoivakodin laajennuksen valmistuminen ensi keväänä viimeistelevät rakennemuutoksen tilojen osalta.
Tämän jälkeen kaikki hoiva-asumisen tilat ovat nykysäädösten mukaisia. Näiden tilamuutosten lisäksi olemme seutukunnallisesti laatineet hoiva-asumisen toimintamallin, jossa painotetaan asiakaslähtöistä työskentelyä. Tämä eroaa suuresti vanhasta laitoshoidon mallista.

Kun ikäihminen sairastuu, kestää toipuminen kauemmin kuin nuoremmilla. Sairaalahoitoa pitkittää tällä hetkellä se, että vaikka ikäihminen olisi lääketieteellisestä kannalta valmis kotiutumaan, hänen kotiin palaamiselleen on muita esteitä.
Kotiin palaamista tukemaan perustetaan Eskolaan seitsemänpaikkainen kuntoutus- ja arviointiyksikkö, jossa kodinomaisessa ympäristössä tapahtuu toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arviointi. Näin toimittaessa varmistetaan lyhyemmät sairaalajaksot ja mahdollistetaan kotiin palaaminen.

Meillä on tämän jälkeen riittävästi hoiva-asumisen paikkoja Kotkassa. Nyt meillä on mahdollisuus keskittyä kotihoidon kehittämiseen ja sitä tukeviin palveluihin. Syyskuussa, kun Eskola avautuu, kotihoitoa tukeva lyhytaikaishoito ja -kuntoutus tuotetaan kaupungin omana toimintana.

Minä olen osaltani erittäin ylpeä siitä, että olen saanut olla osallisena tässä haasteellisessa prosessissa. Nämä muutokset, jotka jo itsessään ovat merkittäviä, mahdollistavat nyt kotihoidon ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisen yhdessä ikäihmisten kanssa.
 

 

Valitse blogi


Henry Lindelöf
KaupunginjohtajaHenry Lindelöf

Nina Brask
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja

Terhi Lindholm
Kehitysjohtaja

Liisa Rosqvist
Vanhustenhuollon johtaja

Antti Mattila
Liikuntajohtaja

Hannele Pajanen
Perhepalvelujohtaja

Markku Hannonen
Kaupunkisuunnittelujohtaja

Antti Karjalainen
Kulttuurijohtaja

Leena Ruotsalainen
Nuorisotoimenjohtaja

Heli Sahala
Sosiaalijohtaja

Juha Henriksson
Opetustoimenjohtaja
Juha Henriksson, opetustoimenjohtaja

Pirjo Puolakka
Maahanmuuttajatyön johtaja
Pirjo Puolakka

Pia Ruuskanen
Kotihoidon johtaja
Pia Ruuskanen