Kaupunki siirtää rakennuksia Kotkan Julkiset Kiinteistöt -yhtiöön

Kotkan kaupunki yhtiöittää kuntalain 2 a -pykälän velvoittamat rakennukset, joita on parisenkymmentä, tämän vuoden loppuun mennessä ja siirtää ne Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen.
Kaupunginhallitus päätti maanantaina (4.8.), että Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n yhtiöjärjestystä muutetaan mahdollistamaan kyseessä olevien rakennusten apporttisiirto kaupungin taseesta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n taseeseen.
Samalla kaupunginhallitus päätti, että tilapalvelun vastuualueen uudelleenorganisointi kaupunkisuunnittelun sekä kuntatekniikan vastuualueisiin valmistellaan ja tuodaan erikseen päätettäväksi syksyn 2014 aikana, kuitenkin hyvissä ajoin ennen vuoden 2015 talousarviokäsittelyä.
Kaupunki omistaa noin 200 rakennusta, joiden kirjanpitoarvo on 190 miljoonaa euroa. Osaa rakennuksista vuokrataan kilpailluilla markkinoilla kaupunkikonsernin ulkopuolisille toimijoille.
Kuntalakiin on lisätty 2 a -pykälä rajaamaan kunnan toimimista kilpailluilla markkinoilla. Lisäyksen johdosta osa kaupungin rakennuksista tulee yhtiöittää erilliseen yhtiöön.
Vaihtoehtoina on pidetty kaikkien kaupungin omistuksessa olevien rakennusten yhtiöittämistä tai vain kuntalain 2 a -pykälän velvoittamien rakennusten yhtiöittämistä.
Taloudellisten laskelmien perusteella kaupungille on edullisinta yhtiöittää vain kuntalain 2 a -pykälän velvoittamat rakennukset. Nämä rakennukset, joita on parikymmentä, kaupunginhallitus päätti nyt siis siirtää tänä vuonna perustettuun Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:hyn.

Tulosennuste 7,6
miljoonaa tappiollinen

Kotkan kaupungin tämän vuoden tilinpäätös on tuoreen ennusteen mukaan jäämässä 7,6 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kaupunginhallitus merkitsi taloustilanteen tiedoksi ja edellytti lisäksi saavansa selvityksen siitä, miten kaupungin talous saadaan mahdollisimman nopeasti tasapainoon.
Tulosta heikentää mm. sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylittyminen 2,3 miljoonalla eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden ennusteeksi on laskettu 4,5 miljoonaa euroa, mikä ylittää määrärahan 1,3 miljoonalla eurolla. Lisäksi toimintakatetta heikentää arvio tuottojen alittumisesta noin yhdellä miljoonalla eurolla budjetoituun nähden.
Edelleen epävarmana tekijänä on Carean lopullisen kuntalaskutuksen toteutuminen. Jos tuotelaskutus toteutuu ennakoiden mukaisena, heikentää se sosiaali- ja terveyslautakunnan ulkoista toimintakatetta noin 1,5 miljoonaa euroa.
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toteuman vuodelta 2014 ennustetaan jäävän noin 1,6 miljoonaa euroa talousarviostaan.
Opetustoimen vastuualueen lisämäärärahatarpeen ennustetaan olevan 1,2 miljoonaa euroa, joka koostuu mm. muille kunnille ja laitoksille maksettavista kotikuntakorvauksista (0,28 miljoonaa) ja syksyllä kaupungin velvoitteeksi tulevista ammatillisen koulutuksen kuraattoreista. Lisäksi ylimääräisiä menoja aiheuttavat sisäilmaongelmista johtuvat lisätyöt ja sairauspoissaolot sekä budjetointivirhe, jossa palkka- ja eläkemaksujen määrärahat on arvioitu liian pieneksi.
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella henkilöstömenot tulevat myös ylittymään, ylitysarvio noin. 0,4 miljoonaa euroa kuuden kuukauden toteutuman perusteella.
Tulokseen vaikuttaa myös se, että koko vuoden verotulot ovat jäämässä noin 1,6 miljoonaa euroa budjetoidusta.

Hallan tuulivoimakaavassa
päädyttiin nollavaihtoehtoon

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan myös ehdottaa valtuustolle, että Hallan tuulivoimayleiskaavassa valitaan 0-vaihtoehto kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksen mukaisesti ja että kaavan valmistelu lopetetaan lautakunnassa esillä ollein perustein.
Lautakunta perusteli kantaansa toteamalla, että asuttujen kaupunginosien ja keskustan välille sijoittuvat myllyt ovat voimakas maisemallinen elementti, joka haittaa alueiden kehittämistä myöhemmin.
Hallan alue nähdään jatkossa reittinä yhdistää Itä-Kotka ja Kotkansaari kaupunkirakenteina toisiinsa. Hankkeen taloudelliset toteuttamisedellytykset ovat vaativat, joten on varauduttava myös siihen, että Hallan alueelle voidaan rakentaa tiiviisti. Myllyt estäisivät tämän sekä taloudellisina vaikutuksina että häiriötekijänä.
Tulevan yleiskaavoituksen tulee heijastaa näitä tavoitteita – ja vaikka yleiskaavan laatimiselle maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta ei vielä olekaan välitöntä tarvetta, vaikeuttaisi uuden pysyvän maankäytön sijoittaminen näiden tavoitteiden saavuttamista oleellisesti vuosikymmeniksi eteenpäin.
Etäisyys asutukseen on lyhyt. Hallaan suunnitellut voimalat sijaitsevat Suulisniemestä noin 750 metrin ja Tiutisesta noin 560 metrin etäisyydellä.
Hankkeesta laadittujen meluselvitysten mukaan muutamaa läheisintä loma-asuntoa lukuun ottamatta merkittävää meluhaittaa asutukselle ei olisi. Koska kyse on kuitenkin Hallasta vettä pitkin kulkevasta äänestä ja vaihtelevista tuuliolosuhteista, on oletettavaa, ettei keskimääräisenä laskettu äänenvoimakkuus riitä todellisen äänenvoimakkuuden enimmäistason toteamiseen.
Lisäksi Kantasatama on kaupungin merkittävin tulevaisuuden kehittämiskohde. Hallan lähin voimala sijaitsisi noin 750 metrin etäisyydellä Kantasataman suunnittelualueesta. Alueelle suunniteltujen asuinkerrostalojen korttelialueella vilkkuvan varjon (välke) vaikutus kestää 8-10 h vuodessa.
Myös Hallan pohjoispuolella sijaitsevan Popinniemen kaupunginosan Perävarppiin kohdistuu asumisen kehittämissuunnitelmia.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista löytyy osoitteesta www.kotka.fi/esityslistat