Kaupunginhallitus vei tapahtumakeskuksen hankesuunnitelman valtuuston päätettäväksi

Kotkan kaupunginhallitus haluaa, että Kantasatamaan suunnitellun tapahtumakeskuksen hankesuunnitelma viedään vielä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.
Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan tapahtumakeskuksen hankesuunnitelman kokouksessaan 19.11. Hankesuunnitelmasta päätetään lopullisesti kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa lähiaikoina.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen, kun Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten edustajat olisivat halunneet ensin palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja vasta sitten viedä valtuuston päätettäväksi.
Palautusesitys hävisi äänestyksen lukemin 11-2.

Tapahtumakeskusta pidetään elinvoimainvestointina, joka tukee Kotkan siirtymistä teollisuuden ja logistiikan ohella palvelutalouteen. Tapahtumaliiketoiminta-ala on kasvussa, jonka ennustetaan maailmanlaajuisten trendien perusteella jatkuvan.
Tapahtumakeskuksen tarkoituksena on luoda Kotkaan tapahtumaliiketoiminnan elinkeinoala, synnyttää uusia asiakasvirtoja, yrityksiä ja työpaikkoja, mahdollistaa ympärivuotinen tapahtumien järjestäminen,
varmistaa hotelli-investoinnin toteutumista Kotkaan ja edesauttaa suurten tapahtumien järjestämistä.

Edelleen tarkoituksena on vahvistaa Kotkan vetovoimaa tapahtuma- ja asuinkaupunkina sekä lisätä Xamk:n tulevan keskustakampuksen vetovoimaa.
Tapahtumakeskuksen, siihen liittyvän yrityskeskuksen ja kampuksen yhteen nivomisella tavoitellaan kaupunkistrategian mukaista uusien oppimisympäristöjen luomista, yrittäjyyskasvatuksen ja seudun yritysekosysteemin vahvistamista. Kokonaisuuteen liittyvä hotelli on tärkeä tapahtumien järjestämisen kannalta.

Hankesuunnitelma liitteenä

Kaupunginjohtajan talousarvio-
ehdotus uudelleen valmisteltavaksi

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan myös kaupunginjohtaja Esa Sirviön ehdotusta Kotkan ensi vuoden talousarvioksi (kts. erillinen uutinen ”Kotkan ensi vuoden budjetti on alijäämäinen”).
Hallitus päätti palauttaa talousarvion uudelleen valmisteltavaksi siten, että talousarviokirjassa vielä olevat tyhjät kohdat on täydennetty ja siten, että talousarvioehdotuksessa löytyy maininta vuoden 2019 aikana tehtävästä talouden tasapainottamisesta.
Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta seuraavan kerran viikon kuluttua 26.11.

Vesa-Jukka Vornasesta
tekninen johtaja

Seinäjokelainen kauppatieteen tohtori ja insinööri (AMK) Vesa-Jukka Vornanen (kuvassa) on valittu Kotkan kaupungin uudeksi tekniseksi johtajaksi. Kaupunginhallituksen valinta oli yksimielinen.

Valinnan perusteluissa todetaan muun muassa, että Vornasella on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hakijoista laaja-alaisin osaaminen koko teknisen johtajan työkentältä sekä pitkäaikainen työkokemus teknisen johtajan tehtäväalalta. Hänellä on johtamiskokemusta noin 80 henkilön yksiköstä Seinäjoen kaupungissa ja hän on osoittanut hallitsevansa hyvin johtamisen eri osa-alueita.

Vornanen työskentelee tällä hetkellä Seinäjoen kaupungin palveluksessa ylläpitopäällikkönä. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. Vähänkyrön kunnan teknisenä johtajana ja Lehtimäen kunnan teknisenä johtajana.

Täyttölupakäytäntöä
ja ylityökieltoa jatketaan

Kaupunginhallitus päätti jatkaa Kotkassa jo useana vuonna voimassa olleita täyttölupakäytäntöä ja ylityökieltoa.
Täyttölupamenettelyn tarkoituksena on rekrytointien keskitetympi hallinta. Täyttölupakäytännön mukaisesti avoimeksi tuleva virka tai tehtävä täytetään vain välttämättömissä tilanteissa ja tehtävät organisoidaan ensisijaisesti muulla tavoin. Samalla arvioidaan, mitä toimintoja tai tehtäviä voidaan jättää tekemättä ja mitkä toiminnot lopettaa kokonaan.
Kaikkiin vakinaisiin ja määräaikaisiin rekrytointeihin tulee pyytää täyttölupa ennen rekrytointiprosessin aloittamista.

Vakinaisesti täytettävien palvelussuhteiden täyttöluvat myöntää kaupunginhallitus ja määräaikaisten palvelussuhteiden täyttöluvat henkilöstöjohtaja. Täyttölupa myönnetään vain erityisen painavin perustein.
Täyttölupien käsittelyn yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, voidaanko eläköityvien henkilöiden tehtävät täyttää tehtävien uudelleenjärjestelyn kautta tai sisäisin siirroin.

Täyttölupamenettelyn ulkopuolelle jäävät muun muassa:

  • varhaiskasvatuksen vastuualueen henkilökunta henkilöstömitoituksen osalta,
  • opetustoimen vastuualueen perusopetuksen ja lukion opetushenkilökunta,
  • hyvinvoinnin ja terveyden vastuualueen maahanmuuttajapalveluiden
  • työntekijät, joiden palkkauskustannukset valtio korvaa kokonaisuudessaan,
  • teknisten palveluiden vastuualueen puhtauspalveluiden palveluyksikön henkilökunta henkilöstömitoituksen osalta ja
  • työllistämismäärärahojen kautta rekrytointi

Yli- ja lisätyön teettämisen kielto on ollut Kotkan kaupungilla voimassa jo usean vuoden. Nykyinen ohjeistus on voimassa 31.12.2018 saakka.
Yli- ja lisätyökielto on toiminut henkilöstömenojen tehokkaana säästökeinona. Vuonna 2012 koko kaupungin yli- ja lisätyötyökustannus olivat noin 786 000 € ja vuoden 2017 lopussa noin 408 000 €.
Ylityökustannukset ovat vähentyneet vuosien aikana merkittävästi.

Kaupunginhallitus päätti, että yli- ja lisätyökieltoa jatketaan vuosille 2019-2020, koska kaupungin talous vaatii edelleen tiukkaa kustannusseurantaa.
Linjauksena on, että pääsääntöisesti yli- tai lisätöitä ei tehdä, kuin vain erittäin painavista ja perustelluista syistä. Yli- ja lisätöiden teettäminen edellyttää aina esimiehen antamaa ylityömääräystä. Jos työntekijä oma-aloitteisesti ilman esimiehen määräystä tekee yli- tai lisätyötä, tätä ei korvata rahana eikä vapaa-aikana.

Uusi lausunto itäisen ja kaakkoisen Suomen
raideliikenneyhteyksien kehittämisestä

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan myös uudelleen valmistellun lausunnon itäisen ja kaakkoisen Suomen raideliikenneyhteyksien kehittämisestä.
Lausunnossa todetaan, että Kouvolan ja Kotkan kaupungeilla sekä Kymenlaakson liitolla on yhteinen näkemys, että maakuntakaavojen ratalinjaukset, Itärata ja Rantarata, tulee selvittää koko vaikutusalueellaan yhtenäisin periaattein meneillään olevien maakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kattavasti henkilö- ja tavaraliikenteen näkökulmista.
Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson liikennestrategioissa esiin nostettuja raideliikenteen kehittämishankkeita Kymenlaaksossa tulee edistää liikennejärjestelmän toimivuuden sekä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 ja Kymenlaakson liikennestrategia 2035 sisältävät mittakaavaltaan pienempiä, mutta ajankohtaisia, Kymenlaakson alueella tarpeellisiksi katsottuja raideliikenteen kehittämistarpeita ratainfrastruktuurissa rataosilla ja ratapihoilla sekä henkilöjunaliikenteessä.
Tavarakuljetusten määrä HaminaKotkan satamassa kasvaa voimakkaasti metsäteollisuuden uusinvestointien vuoksi (UPM:n biojalostamohanke, Finnpulpin ja UPM:n selluterminaalit). Tavarajunaliikentessä kiireellisiä kehittämiskohteita ovat akselipainojen nostaminen ja kaksoisraiteen toteuttaminen välillä Kouvola-Mussalon satama, raiteiden hyötypituuden lisääminen, ratapihojen valmiiksi saattaminen ja puuttuvien turvalaitteiden toteuttaminen sekä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden näkökulmasta tasoristeysten poistaminen. Henkilöjunaliikenteen tarjonnan, aikataulujen ja yhteisen lippujärjestelmän kehittäminen on nähty maakunnallisesti erittäin tärkeänä.

Lisäksi Kouvolan ja Kotkan kaupungit sekä Kymenlaakson liitto yhdessä esittävät Itä- ja Kaakkois-Suomen, ja samalla pääkaupunkiseudun ja Pietarin välisen, nopean henkilöliikenteen raideyhteyden ottamista mukaan 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Itä- ja Kaakkois-Suomi tulee ottaa mukaan raideliikenteen kehityssuunnaksi alueen tulevan kehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi.

Kaupunginhallituksen esityslista on luettavissa osoitteessa www.kotka.fi/esityslistat