Aalborgin julistus ja sitoumukset

Aarborgin sitoumukset ovat merkittävä asiakirja ja toimintatapa eurooppalaisessa paikallisen tason kestävän kehityksen työssä. Sitoumusasiakirja hyväksyttiin Aalborg+10 konferenssissa kesäkuussa 2004. Allekirjoittamalla sitoumuksen kunta vahvistaa osaltaan Aalborgin julistuksen ja määrittelee yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät seuraaviin kymmeneen sitoumusten aihepiiriin:

  1. Hallinto
  2. Johtaminen kohti kestävää kehitystä
  3. Yhteiset luonnonvarat
  4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat
  5. Suunnittelu
  6. Parempi liikkuvuus, vänemmän liikennettä
  7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta
  8. Vahva ja kestävä paikallinen talous
  9. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
  10. Paikallisesta maailmanlaajuiseen

Suomen Kuntaliitto on kääntänyt Aalborgin sitoumukset –asiakirjan suomeksi.

Aalborgin sitoumukset

Suomalaisista kunnista Aalborgin sitoumukset ovat tähän mennessä allekirjoittaneet Hämeenlinna, Turku, Tampere, Maarianhamina, Lahti ja Kotka.

YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 mukana olleet valtiot päättivät edistää kestävää kehitystä laatimalla Agenda 21 -toimintaohjelmia. Konferenssi suositteli myös maailman kaikille kunnille paikallisen toimintaohjelman laadintaa. Toimintaohjelman sisältöä on edelleen täsmennetty Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan tapaamisissa Aalborgissa 1994, Lissabonissa 1996, Hannoverissa vuonna 2000 ja Aalborgissa vuonna 2004.

Peruskartoitus on Kotkassa tehty

Aalborgin sitoumusten peruskartoitus eli raportti kestävän kehityksen tilasta Kotkassa julkaistiin keväällä 2009. Peruskartoitus tehtiin Kotkassa itsearviona ja sidosryhmäyhteistyönä Matruschka-hankkeen myötä ympäristökeskuksen ohjaamana. Kestävän kehityksen eri osa-alueille annettiin arvosana sen perusteella, kuinka pitkälle tavoitteiden toteuttamisessa ollaan päästy. Kaupungin hallinnon sisällä tehty peruskartoitus osoittaa, että kaupunki on tehnyt toimenpiteitä ja toteuttanut kehittämishankkeita kestävän kehityksen hengessä. Työ ei ole kuitenkaan ollut systemaattista ja yhtenäistä. Haasteena on kaupunkistrategian ohjausvaikutuksen kehittäminen vahvistamaan käynnistettyä työtä sekä kaupungin toimintaympäristön yhteisen suunnan luominen. EkoKotka-prosessin on tarkoitus edistää ympäristötyön systemaattisuutta ja yhtenäisyyttä kaupunkiorganisaatiossa.

Työskentelyn perustana avoimuus ja halu muuttua

Peruskartoituksen laadintaprosessia leimasi kestävyyteen liittyvät arvot kuten avoimuus, rehellisyys sekä halu muuttua ja kehittyä. Työskentelyssä pidettiin itsestään selvänä, että tässä työssä ei peitellä heikkouksia ja ongelmia tai pyritä kohentamaan kaupungin imagoa. Peruskartoituksen aikana osallistettiin kestävän kehityksen asioihin kaupunkikonsernin eri yksiköitä ja muita sidosryhmiä. Peruskartoitus on hyvä pohja ja ponnahdusalusta seuraavalle vaiheelle, kestävän kehityksen tavoite- ja toimenpideohjelmalle.