Auttaja / työntekijä

Sisällysluettelo

Vauvan kaltoinkohteluepäily

Ilmaise huolesi vauvan äidille ja/tai isälle. Vauva ei voi odottaa.
Puhu huolestasi työtoverillesi/esimiehellesi.
Ota yhteys lastensuojeluun. Varmista vauvan turvallisuus.
Ota yhteys lääkäriin, jos vauvassa on merkkejä fyysisestä väkivallasta tai vanhempi kertoo väkivaltaisesta toiminnastaan.
Myös vauvan vanhemmat tarvitsevat apua.

Lapset / nuoret

Lapset ja nuoret ovat lojaaleja omia vanhempiaan kohtaan.
Työntekijän tulee ottaa väkivallan mahdollisuus puheeksi siten, että lapsi tai nuori tietää, että sitä kysytään muiltakin.
Lapsi tai nuori yrittää olla usein myös erityisen pärjäävä kotona ja koulussa, yrittää miellyttää tai olla mahdollisimman vähän vaivaksi vanhemmille.
Lapsi tai nuori voi kärsiä toistuvasti somaattisista oireista, käyttäytyy itse aggressiivisesti, käyttää runsaasti päihteitä.
Myös keskittymiskyvyttömyys, väsymys, univaikeudet, unohtelu, muistamattomuus ja vetäytyminen voivat olla merkkejä koetusta väkivallasta.

Erilaiset perheet / perheenjäsenet

Erilaisten perheiden kohtaamisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä tulee huomioida eri osapuolten ja perheen kokonaisterveyden välinen yhteys.Vanhempien tietoisuutta ja vastuuta omasta käyttäytymisestään erityyppisen väkivallan, riitelyn ja henkisen ilmapiirin vaikutuksista lapsiin tulee lisätä perhekohtaisin menetelmin.

Väkivaltaa käyttäneen puolison mahdollisuudet lasten turvallisiin tapaamisiin on selvitettävä ja turvattava samalla kun väkivallan kohteeksi joutuneen puolison ja lasten turvallisuudesta huolehditaan.
Väkivallan kokijat ja tekijät etsivät oikeuttaan elää sekä löytää itsensä ja paikkansa ja he tarvitsevat siihen apua.

Yleistä huomioitavaa

Päihteiden käyttöön liittyy usein myös impulssikontrollin lasku, joka ammattilaisen tulee aina huomioida haastatellessaan toistuvan väkivallan aiheuttajaa tai uhria. Huomioithan mahdollisten erilaisten alakulttuurien tunnistaminen. Mm. päihdekulttuuriin liittyy usein väkivaltaa tai sen uhkaa (esim. velanperintä) sekä prostituutiota.

Henkistä väkivaltaa ei usein mielletä väkivallaksi. Henkinen väkivalta voi olla traumatisoivampaa, kuin fyysinen väkivalta, koska henkisessä väkivallassa ei ole useinkaan hengähdystaukoja. Se myös alistaa ja murtaa minäkuvaa.
Kysy siis asiakkaalta suoraan myös henkisen väkivallan olemassaolosta ja muodoista väkivallan muodot kaavion avulla.

Vanhukset / vammaiset / tai muut toisen huolenpidon varassa olevat

Toisen ihmisen avun varassa elävät eivät useinkaan puhu väkivalta kokemuksistaan, koska pelkäävät jäävänsä ilman apua tai että hänen tilanne ajautuu entistä vaikeammaksi, varsinkin jos sosiaalinen verkosto on ympärillä vähäinen. Omainen saattaa myös kieltäytyä ulkopuolisten avusta. Ikääntyneet tai vammaiset yrittävät usein varsin taitavasti peittää tai löytää asiaan aina selityksen tai oikeutuksen. Ikääntynyt henkilö saattaa välttää esim. keskustelua lapsistaan. Käyttäytymisen muutokset (hermostuneisuus, vetäytyneisyys, myötäileminen) esim. väkivaltaisen omaisen tullessa paikalle, voivat olla merkkejä kaltoinkohtelusta.

Myös vanhus tai vammainen voi olla itse väkivaltainen auttajaansa kohtaan. Kysy siis myös näitäkin asioita suoraan ja ilman läheisen / auttajan /autettavan läsnäoloa.

Työntekijän oma jaksaminen

Väkivaltatyössä tulee toimia parityöskentelynä. Työryhmän tulee tukea työtäsi.
Käytäthän työnohjausta hyödyksesi väkivaltatyössä jaksamiseen.
Huomioi myötätuntostressi, myötätuntouupumus tai sijaistraumatisoituminen.
Defusing ja kriisi-interventiot on hyvä myös muistaa, silloin kun työ kuormittaa liikaa.

Ammattilaisten ammattikirjallisuus

Henttonen Tanja 2009. Vauvojen kaltoinkohtelu. Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa.
Söderholm, Halila ym. 2004. Lapsen kaltoinkohtelu.
Taskinen S. 2003. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen.
Paavilainen E, Pösö T. 2003. Lapset, perhe ja väkivaltatyö.
Salo Sirpa. 2011. Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi. Jyväskylän Yliopisto.
Lepistö Sari.2010. Nuorten kokema perheväkivalta. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto.
Haapasalo Jaana.2008. Kriminaalipsykologia.
Heiskanen Markku ja Piispa Minna.1998. Usko, toivo, hakkaus.
Törrönen Hannele. 2009. Vaiettu naiseus.
Flinck Aune.2006. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana.
Notko Marianne. 2011. Väkivalta, vallankäyttö ja vahingoittuminen naisten perhesuhteissa. Väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto.
Oulun Ensi ja turvakotiyhdistys ry. 2006. Mies varikolle
Perheentupa B-M.2010. Tietoisuuden tie alkurakkauteen. Väkivalta on ehkäistävissä.
Nyqvist.L. 2001. Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos.
Palosaari Eija. 2008. Lupa särkyä.
Kaitue, ym. 2007. Yleistä muttei yksityistä - oikeudelliset keinot lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen.
Nissinen Leena. 2008. Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy.

Linkit

www.kotka.fi/lastensuojelu

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry: Baby blues –työntekijä

Kasvun kumppanit: lomakkeet väkivallan puheeksi ottamiseen

Ota väkivalta puheeksi –opas

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen, hoitotyön suositus

Raiskatun akuuttiapu

www.turvakoti.net

www.lyomatonlinja.fi

www.paihdelinkki.fi

www.naistenlinja.fi

www.nettitukinainen.fi (raiskauskriisikeskus)

www.rikoksentorjunta.fi

www.riku.fi