Rakentamisen suunnittelu

Ennen rakentamista olisi pientalon suunnittelussa hyvä pitää mielessä muutamia seikkoja:

  • mieti talon toimivuutta ja muunneltavuutta
  • talon tulisi sopia tonttiin, ei toisinpäin
  • hyödynnä maaston muodot ja kasvillisuus energiatehokkuutta ajatellen
  • käytä suunnittelussa apuna ammattilaisia
  • eristä huolellisesti ja reilusti
  • hanki nykyaikaiset, hyvin eristävät ikkunat
  • tee talosta ilmanpitävä
  • muista tehokas ilmanvaihto lämmöntalteenotolla
  • pidä kokonaiskuva mielessä koko ajan ja muista, että lopullinen vastuu on aina sinulla

Vanhan talon korjausta suunniteltaessa tulisi ensin selvittää mistä toimenpiteistä on eniten hyötyä ja mitä voitaisiin yhdistää muihin remontteihin (esimerkiksi uusi ulkopinta ja lisäeristys). Energiatehokkuuden parantamiseen on vanhoissa taloissa monia keinoja, kuten reikien tilkitseminen, lisäeristäminen tai lämpökattilan vaihtaminen uudempaan.

Rakennuksen hyvä lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys antavat hyvät lähtökohdat sisäilmalle, asuinmukavuudelle ja energiataloudellisuudelle. Normaalia eristävämpi rakenne maksaa enemmän, mutta vastaavasti rahaa säästyy lämmityskuluissa koko talon elinkaaren ajalta. On myös hyvä muistaa, että paksut seinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Jos ulkoseinän paksuus ylittää 250 mm, saa rakennuksen sallittu kerrosala ylittyä seinän paksuuntumisesta aiheutuvan pinta-alan verran. Seinien, ylä- ja alapohjan lisäksi myös ikkunat ovat tärkeässä osassa rakennettaessa tai remontoitaessa energiatehokasta taloa. Nykyään myös ikkunoita on luokiteltu energiatehokkuuden perusteella A:sta G:hen. Vanhoissa taloissa ikkunoiden ja ovien energiatehokkuutta voi helpoimmillaan parantaa uusimalla niiden tiivisteitä.

Hyvä talo -opas (Motiva)

Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa kosteutta ja epäpuhtauksia sisäilmasta sekä tuoda raitista ilmaa sisätiloihin. Suomalaisissa kodeissa ilmanvaihdon voi nykyään toteuttaa kolmella eri tavalla:

  • Painovoimainen ilmanvaihto, joka oli yleinen ennen 60-lukua rakennetuissa taloissa. Vaatii tarkkaa suunnittelua ja osaamista toteutettaessa nykytaloihin.
  • Koneellinen poistoilmanvaihto, joka oli suosittu 60–90-luvuilla. On pidettävä jatkuvasti päällä.
  • Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto alkoi yleistyä 80-luvulla ja on nykyisin tavanomainen uusissa pientaloissa niiden tiiviyden takia. Lämmöntalteen-ottimen kanssa voi olla erittäin energiatehokas.

Lämmitysjärjestelmän valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska pientalossa kaikesta kulutettavasta energiasta kuluu lämmitykseen noin 70–80 %. Pientalon energiankulutus jakautuu seuraavasti:

  • huonetilojen lämmitys 40–60 %
  • käyttöveden lämmitys 10–25 %
  • tuloilman esilämmitys 5–15 %
  • huoneisto- ja kiinteistösähkö 20–30 %