Lämmitysjärjestelmät ja hinnat

Maalämpö | Muut lämpöpumput | Puu- ja pellettilämmitys | Kaukolämpö

Kaasulämmitys | Öljylämmitys | Suora sähkölämmitys

Lämmitysjärjestelmien hintoja | Energian hintoja

Lämmitysjärjestelmien esittely

Maalämpö

Maalämpöä voidaan ottaa pinta-asennuksena maaperästä, syvästä porakaivosta tai vesistöstä. Maalämpö luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi ja on näin ollen ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto lämmönlähteeksi. Lämpöpumpun tehokkuutta kuvaa lämpökerroin (COP), joka kertoo kuinka paljon pumppu tuottaa lämpöä verrattuna sen käyttämään sähköenergiaan. Esimerkiksi kertoimella 3 varustettu pumppu tuottaa yhdellä kWh:lla sähköenergiaa kolme kWh:a lämpöenergiaa. Maalämmön investointikustannukset ovat yleensä suuret ja käyttökustannukset pienet, joten se soveltuu erityisen hyvin suuriin, yli 150 m2 kokoisten rakennusten lämmitykseen. Maalämpöpumppu on vaivaton käyttää eikä se tarvitse juurikaan huoltoa. Maalämmön hankkiminen edellyttää nykyisin aina toimenpidelupaa. Maalämpöän harkitsevien kannattaa tutustua Kotkan rakennusvalvonnan ohjeeseen .

Muut lämpöpumput

Muita lämpöpumppuja ovat ilmalämpö- (ILP), ilma-vesilämpö- (IVLP) ja poistoilmalämpöpumppu (PILP). ILP ja IVLP ottavat lämmön ulkoa ja siirtävät sen sisälle, joko suoraan ilmaan tai vesikiertoon. Lämpöpumppujen huonona puolena mainittakoon tehon menetys kylmemmillä ilmoilla. Pumppujen lämpökerroin alkaa pienentyä jo -10 °C:ssa. Kovimmilla pakkasilla kannattaakin käyttää lisälämmön lähteenä joko puu- tai sähkölämmitystä. ILP:a voidaan kesäisin käyttää myös jäähdyttämään taloa. ILP, ILVP ja PILP ovat huomattavasti halvempia vaihtoehtoja kuin maalämpöpumput ja niitä voidaan asentaa melkein mihin kohteeseen halutaan. Niiden tehokertoimet ovat 2,0 luokkaa.

Puu- ja pellettilämmitys

Puu- ja pellettilämmitykseen käytetään kotimaista puuta, joka luokitellaan uusiutuvaksi ja kasvihuonekaasuttomaksi bioenergiaksi. Pellettikattila voidaan asentaa helposti esimerkiksi vanhan öljykattilan tilalle, jos talossa on vesikiertoinen lämmönjako. Pellettikattilaa hankittaessa on hyvä huomioida myös pellettien vaatima säilytystila. Vuotuinen pellettien tarve on noin 6 m2. Pellettikattila vaatii vuosittain 2-3 kertaa pientä huoltoa, lähinnä puhdistusta. Puukattiloissa voidaan puolestaan käyttää haketta, pilkettä tai halkoja. Puulämmitysjärjestelmä on hyvä liittää lämminvesivaraajaan sekä vesikiertoiseen lämmönjakoon. Lämminvesivaraaja harventaa polttoaineen syöttöväliä. Pientalon vuotuinen puupolttoaineen tarve on noin 20 pinokuutiometriä.

Kaukolämpö

Kaukolämpöön voi liittyä kaukolämpöalueella asuva tai talonsa rakentava rakentava. Suomessa noin puolet rakennusten lämmitykseen tarvittavasta energiasta saadaan kaukolämmöllä. Kotkassa liitettiin noin 16 % uusista pientaloista kaukolämmönpiiriin vuonna 2010. Kaukolämpöä käytettäessä ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa, koska tarvittava energia saadaan suoraan lämmönsiirtimen kautta. Kaukolämpö on vaivaton lämmitysjärjestelmä, joka ei juuri vaadi hoitoa. Kaukolämpöön liittymisestä maksetaan liittymismaksu, jonka lisäksi kaukolämmön käytöstä veloitetaan perus- ja energiamaksu.

Kaasulämmitys

Kaasulämmityksen saaminen edellyttää liittymistä valtakunnalliseen kaasuverkkoon. Itse kaasulämmitysjärjestelmä muistuttaa pitkälti öljylämmitysjärjestelmää ja öljykattiloita voidaan yleensä käyttää myös pienten muutosten jälkeen kaasunpolttoon. Maakaasu on suhteellisen puhdasta uusiutumatonta polttoainetta, minkä takia polttokattila ja savuhormi eivät likaannu paljoa. Tämä taas tarkoittaa hyvin pientä huollon tarvetta.

Öljylämmitys

Öljyä voidaan käyttää joko yksinään tai kaksoiskattilassa esimerkiksi puun kanssa tai yhdistää siihen aurinkokerääjiä tuottamaan lämmintä vettä. Öljykattila ei tarvitse lämminvesivaraajaa, koska öljykattilan teho on niin suuri, että kattilan oma vesitilavuus riittää myös käyttöveden lämmittämiseen. Öljylämmitysjärjestelmä (kattila ja säiliö) vaatii noin 4–6 m2 lattiatilaa. Öljypoltin tulisi huoltaa noin kahden vuoden välein ja määräaikaishuollon yhteydessä olisi hyvä puhdistaa myös kattila. Normaalin kevyen polttoöljyn sijaan öljykattilassa voi polttaa myös erityyppisiä biopolttoöljyseoksia.

Suora sähkölämmitys

Suora sähkölämmitys voidaan toteuttaa joko huonekohtaisena tai vesikiertoisena. Sähkölämmitys on vaivaton käyttää ja sillä on usein korkea hyötysuhde. Huonoina puolina sähkölämmityksellä on korkea energian hinta. Suora sähkölämmitys voi olla energiataloudellinen vähän lämmitysenergiaa tarvitsevissa taloissa, kuten pienikokoisissa matala- ja passiivienergiataloissa. Yleensä suoralla sähkölämmityksellä käytetään rinnalla toista energiajärjestelmää, kuten puutakkaa, ilma- tai poistolämpöpumppuja. Sähkölämmittäjä voi pienentää ympäristöhaittojaan valitsemalla uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.

Lämmitysjärjestelmien ja energialähteiden hintoja

Vaihdettaessa lämmitysjärjestelmä uusiutumattomasta energiasta uusiutuvaan, on mahdollista saada investointiin valtion tukea. Alla on esitetty eri lämmitysjärjestelmien hinta-arvioita. (Arviot sisältävät lämmöntuotto-, lämmönvarastointi- ja lämmönjakojärjestelmien hinnat sekä erilaiset liittymismaksut.)

Maalämpöpumppu 15 000 – 20 000 €
Pellettilämmitys 10 000 – 20 000 €
Kaukolämpö 10 000 – 15 000 €
Maakaasu 10 000 – 15 000 €
Öljylämmitys 10 000 – 15 000 €
Huonekohtainen sähkölämmitys 5 000 – 10 000 €

Energianhinnat vaihtelevat saatavuuden mukaan. Käytännössä uusiutumattomat polttoaineet tulevat kallistumaan ja uusiutuvat polttoaineet muuttuvat taloudellisemmiksi

  • Sähkön hinta - sähkölämmitteinen pientalo 12,19 senttiä/kWh, muu kuin suora sähkölämmitys pientalo 14,74 senttiä/kWh (Energiamarkkinavirasto, 1.8.2012, sis. sähkön hinta + siirto)
  • Kaukolämmön hinta - 7,865 senttiä/kWh (Energiateollisuus)
  • Öljyn hinta - 11,79 senttiä/kWh (Öljyalan keskusliitto)
  • Pellettien hinta - noin 5,13 senttiä/kWh (Tilastokeskus)
  • Maakaasu - 8,326 senttiä/kWh (Gasum Paikallisjakelu Oy, sis. maakaasun hinta + perusmaksu)

Vuosittaisen lämmitykseen kuluvan energian hinta voidaan laskea tavalla

Lämmöntarve (kWh) Lämmön hinta (snt/kWh)
Hyötysuhde 100 snt/€

Oletetaan sähkölämmityksen ja kaukolämmön toimivan 100 % hyötysuhteella, maalämmön lämpökertoimen olevan 2,8, öljykattilan hyötysuhteen 95 %, kaasukattilan hyötysuhteen 99 % ja pellettikattilan hyötysuhteen 90 %. Näillä arvoilla ja energianhinnoilla vuodessa 10 000 kWh lämpöä tarvitsevan omakotitalon lämmitykseen kuluisi erilaisilla lämmitysmuodoilla noin 500–1300 € vuodessa.

  • Maalämpöpumppu 526 €/a
  • Pellettilämmitys 570 €/a
  • Kaukolämpö 787 €/a
  • Maakaasulämmitys 841 €/a
  • Öljylämmitys 1241 €/a
  • Suora huonekohtainen sähkölämmitys 1219 €/a.

Lämmitystapavertailussa tulisi aina huomioida oman talonsa erityispiirteet. Talo voi olla paljon lämpöenergiaa kuluttava, jolloin kannattaa valita käyttökustannuksiltaan halpa vaihtoehto. Jos taas talo kuluttaa vain vähän lämpöenergiaa, kuten matalaenergia- tai passiivitalo, voi halvempi investointi ja kalliimmat käyttökustannukset olla kokonaisuudessaan parempi ratkaisu. Lämmitysjärjestelmien suuntaa-antavaan vertailuun on tehty Internetiin erilaisia vertailuohjelmia, joilla voi vertailla eri lämmitysjärjestelmiä, niissä kuluvan energian määrää ja kokonaisinvestointien määrää.