Sibeliuksenpuisto

Hiekkakenttä muuttuu hienostuneeksi puistoksi

Nykyisen Sibeliuksenpuiston aluetta käytettiin Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikana sotilaiden harjoituskenttänä. Kentän ympäristössä asui sen ajan porvaristoa.

Kotkan kaupungin perustamisen jälkeen, vuodesta 1878, paikkaa käytettiin peli- ja tapahtumakenttänä, mistä silloinen nimi Kisakenttä on peräisin.

Vuonna 1906 kaupunginpuutarhuri Andersinin johtama puistokomitea sai kaupunginvaltuustolta kehotuksen aloittaa Kisakentän suunnittelu leikki- ja urheilupuistoksi. Rakennustöihin päästiin vuonna 1912. Kahvilarakennus Kinekulla valmistui seuraaavana vuonna. Kolmannes puistosta varattiin leikki- ja urheilukentäksi ja loput puistoksi, johon istutettiin pensaita, etenkin syreenejä. Puiston vanhimmat lehmukset ovat 1800-luvun lopulta.

Vuonna 1930 istutettiin urheilukentän laidalle lisää lehmuksia ehkäisemään pölyämistä. Puut yhdistivät Kisakentän Svante Olssonin vuonna 1893 suunnittelemaan Keskuskadun Lehmusesplanadiin.

Symmetrinen muotopuutarha syntyy

Puutarha-arkkitehti Paul Olsson, Svante Olssonin poika, suunnitteli vuonna 1936 Kisakentästä ajan hengen mukaisesti symmetrisen muotopuutarhan keskusakseleineen. Puistotyöt käynnistettiin välittömästi. Talvisota keskeytti puiston kunnostustyöt.

Sotavuosina Kisakentällä oli viljelypalstoja, joissa elintarvikepulasta kärsineet kaupunkilaiset viljelivät mm. perunaa. Sodan jälkeen kunnostusöitä jatkettiin kaupunginpuutarhuri Otto Kauton johdolla.

Eksoottiset kasvit ihastuttivat

Akselien leikkauspisteeseen sijoitettiin valaisimen lisäksi kasvihuoneissa talvetettavat komeat agavet. Säännönmukaisia nurmialueita reunustivat matalat, leikatut pensasaidat.

Kahvilapaviljonki purettiin tulipalon jälkeen syksyllä 1954. Soittokuntien ja muiden esiintyjien tarpeisiin valmistui moderni soittolava puiston laitaan syksyllä 1961. Soittolava purettiin 1990-luvun lopussa, ja musiikkitapahtumat saivat uuden näyttämön Sapokan vesipuistosta.

Vaatimukset kasvavat

Sibeliuksenpuisto kunnostettiin vuosina 1998–2000. Pyrkimyksenä oli kunnostaa puisto puutarha-arkkitehti Paul Olssonin alkuperäisen suunnitelman hengessä.

Suunnittelun perusajatuksena oli puiston kestävyys ja nykyajan vaatimukset. Samalla saatiin viimeisteltyä myös puiston ne osat, jotka puuttuivat aiemmasta suunnitelmasta.

Päävastuu puiston peruskunnostuksesta oli kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosella. Toteutuksesta vastasi kaupungin puistotoimi.

Puisto kestää elämää

Kotkan kaupungissa vuosittain vietettävät Meripäivät aiheuttivat vahinkoja, joita korjattiin seuraavaan vuoteen saakka. Puiston peruskunnostus paransi tilannetta oleellisesti. Nyt puisto on Meripäivien ja vilkkaiden viikonloppujen jälkeen edustuskunnossa välittömästi.

Puiston peruskunnostuksen yhteydessä löytyi Kirkkokadun puoleiselta sivustalta vanhaa mukulakivikatua. Museoviraston mukaan kysymyksessä oli osa ”viisi kyynärää” leveästä Ruotsinsalmen linnoituskaupungin pääkadusta 1700-luvun lopulta. Kadunpätkä löytyy puiston Kirkkokadun puoleisesta reunasta ja infotaulu karttoineen kivimuurista.

Kaivaustöiden yhteydessä löytyi myös Kaivokadun ja Mariankadun kulmasta vanha kaivo, josta kaupunkilaiset aikanaan ovat hakeneet talousvetensä ja josta Kaivokatu on saanut nimensä. Paikalle rakennettiin vuonna 1992 vanhan mallin mukainen kaivo, joka samalla juhlisti Valkealan Utin tekopohjavesialueelta vedettyä uutta linjaa. Tällöin Kotkan vesijohtoveden laatuongelmat jäivät historiaan.