Kompostimullan käyttö

Kompostimulta soveltuu hyvin viherrakentamiseen, koska se on:

  • kuohkeaa, ravinnerikasta ja tasalaatuista multaa, jota on helppo käsitellä
  • vapaa juuririkkakasveista ja sen ravinnevaikutus on pitkäaikainen, koska ravinteet ovat sitoutuneina puunkuoreen
  • humusvaikutukseltaan hyvä maanparannusaineena käytettynä

Kompostimullan huonoja puolia ovat:

  • typen suuri määrä ensimmäisenä vuosina, joka saattaa aiheuttaa joillekin aroille kasveille talvehtimisvaurioita
  • uusia istutuksia syytä kastella runsaasti suuren ravinnemäärän vuoksi
  • ei sovi happaman maan kasveille, koska se on emäksistä (korkea ph)
  • yksinään käytettynä melko löyhää, joten tiivistyy hieman ensimmäisinä vuosina

KOMPOSTIMULTA NURMIKON RAKENNUSAINEENA

Nurmikon perustamisessa ja viherrakentamisessa yleensäkin on tärkeintä mahdollisimman hyvä kasvualusta eli se maakerros, jossa kasvit kasvavat.

Kasvualustan muodostavat:

  1. pintakerros, jonka tulisi olla: hiekka- ja humuspitoista suhteellisen läpäisevä (esim. kompostimultaa, joka lisäksi sisältää tarvittavat ravinteet)
  2. pohjamaa, jonka tulisi olla: kantavaa, savipitoista, kosteutta ja ravinteita pidättävää (esim. hietamaata), ei hajoavaa maa-ainesta (haketta tai kuorta)

Kompostimullan levityksen jälkeen pintakerros on syytä tasata ja tiivistää (jyrätä) huolella ennen kylvöä ja kastelua.

Myöhempinä vuosina on hyvä vuosittain lisätä nurmikon pintaan kattava kerros hiekkaa, 1-3 mm kerrallaan, jotta kasvualusta pysyisi kuohkeana, eikä tiivistyisi liiaksi. Tiivistyminen aiheuttaa usein nurmikon sammaloitumisen.

KOMPOSTIMULTA ISTUTUSTEN KASVUALUSTANA

Kompostimulta sopii sellaisenaan käytettäväksi useimmille kasveille. On kuitenkin joitakin typenarkoja kasveja, joille kompostimultaa on syytä käyttää pienempiä määriä, sillä typen suuri määrä saattaa johtaa kasvien tuleentumisen myöhästymiseen (kasvu jatkuu syksyllä liian myöhään ja arat kasvuversot paleltuvat).

Kompostimulta on melko emäksistä, joten se ei yksinään sovi happaman maan kasveille, joista yleisimpiä ovat alppiruusut sekä useimmat havukasvit.

Muille pensas- ja perennaistutuksille kompostimulta on hyvää sellaisenaan. Puuistutukset sen sijaan tarvitsevat kompostimullan sekaan raskaampaa (savi-hiekkapitoisempaa) maata juurtuakseen hyvin ja pysyäkseen paremmin pystyssä.

KASVIMAAT, HEDELMÄPUUTA JA MARJAPENSAAT

Kasvimaalla kompostimultaa käytetään lähinnä maanparannusaineena olevan maa-aineksen seassa. Hedelmäpuille ja marjapensaille voidaan kompostimultaa käyttää kuten muillekin pihamaan puille ja pensaille.

Kompostimullassa kasvatetut vihannekset, hedelmät ja marjat eivät sisällä ihmiselle vaarallisia aineita (raskasmetallijäämiä) haitallisia määriä. Mutta mikäli viljelijää vaivaa tieto siitä, että esimerkiksi porkkanat kasvat maassa, joka on osittain lähtöisin jätevesilietteestä, kannattaa kasvimaalla käyttää muita maa-aineksia.

KOMPOSTIMULLAN MENEKKI

Uutta nurmikkoa perustettaessa voidaan tarvittava kompostimullan määrä laskea esim. sadan neliömetrin alalle, kun kasvualustan paksuus on 20 cm:

Kerroksen vahvuus x pinta-ala = teoreettinen määrä
0,2 m x 100 m² = 20 m³

Teoreettinen määrä x löyhtymiskerroin = tarvittava määrä
20 m³ x 1,3 = 26 m³

(löyhtymiskerroin = mullan painumisesta johtuva kerroin)

Pensas- ja puuistutuksille pätee sama löyhtymiskerroin, eli multaa tulee tilata noin 25-30 % enemmän kuin istutuskuopan tilavuus edellyttää.

Kuitenkin on syytä huomioida, että kun istutusmultaan sekoitetaan raskaampaa maa-ainesta, vähentää se tarvittavan kompostimullan määrää.