Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Ero on aina vaikea päätös. Elämä jatkuu kuitenkin eron jälkeen uudenlaisena ja useat käytännön asiat on järjestettävä uudelleen. Vanhempien ero on aina lapselle suuri muutos. Kun vanhemmat ovat päätyneet eroon, on suositeltavaa, että he yhdessä ottavat asian puheeksi lapsen kanssa.

Erillään asuvat vanhemmat sopivat keskinäisesti siitä miten lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus järjestetään. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa ja vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä pyrkiä siihen, että tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Lastenvalvojat auttavat sopimuksen tekemisessä ja vahvistavat Kotkassa asuvien lasten osalta sopimukset. Sopimusta vahvistaessaan viranomaisen on harkittava voidaanko sopimus vahvistaa ottaen huomioon lapsen etu. Lastenvalvojan vahvistama huolto- ja tapaamissopimus rinnastuu tuomioistuimen päätökseen ja on täytäntöönpanokelpoinen.

Lapsen huolto

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta häntä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Huoltomuoto ei vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Yhteishuolto

Huoltolain yleisenä periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa.
Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä mm. lapsen
- hoidosta
- kasvatuksesta
- asuinpaikasta
- kansalaisuudesta
- äidinkielestä
- nimestä
- uskonnosta
- terveydenhuollosta
- koulunkäynnistä
- passista

Yksinhuolto

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Tiedoksisaanti lapsen asioista on vain huoltajalla ja toiselle vanhemmalle annetaan lasta koskevia tietoja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla.

Tiedonsaantioikeus ei-huoltajalle

Jos lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa, huolto on jakamaton ja huoltaja käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Lapsen ollessa yksin toisen vanhemman huollossa, voidaan ei-huoltaja-vanhemmalle kuitenkin vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä huoltajalle kuuluva oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Ei-huoltaja-vanhemman on osoitettava tämä oikeutensa tuomioistuimen päätöksellä, koska tiedonsaantioikeutta ei kirjata väestörekisteriin.

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on heidän ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla.

Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille, joten esimerkiksi lapsen ja isovanhemman välille tapaamisoikeutta ei ole mahdollista vahvistaa.

Sopimuksen tai päätöksen muuttaminen

Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän muutoin on aihetta.

Vanhemmat voivat varata ajan lastenvalvojalle voimassa olevan sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamiseksi. Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen, voivat vanhemmat joko yksin tai yhdessä viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.