Kulttuuriympäristö

Järvi-Suomen alue, rannikkomaa ja Suomenlahden rannikko ja saaristo ovat kaikki edustettuna Kymenlaakson monivivahteisessa maisemassa. Pohjois-etelä-suunnassa virtaava Kymijoki on ollut kehityksen valtimona monella tavalla. Luonnon tarjoamat edellytykset mitä erilaisimmille kulttuuriympäristöille ovat olleet olemassa.

Kymenlaaksolle on leimallista idän ja lännen välinen rajankäynti. Historiaan kuuluvat monet linnoitukset, linnakkeet, rajakivet ja historialliset tielinjat. Sotilasarkkitehtuurilla on merkittävä sijansa Kymenlaakson rakennuskulttuurissa. Nämä liittyvät kansalliseen historiaamme, valtakunnalliseen kehitykseemme ja ovat tärkeää vaalittavaa kulttuuriperintöä. Idän ja lännen vaikutteet näkyvät paikoin myös arkkitehtuurissa rakennustaiteellisina eroina.

Tehtaat kertovat tuotantoelämän kehityksestä monella tavalla. Niiden ympärille muodostuneissa kulttuuriympäristöissä heijastuvat eri aikojen asumiskulttuuri ja yhdyskuntaelämä. Teollisuus ja sen yhteyteen kasvaneet ympäristöt ovat Kymenlaakson identiteetin keskeisiä tekijöitä.

Kymenlaakson kartanot pitävät suojissaan arvokasta rakennuskulttuuria ja alueet näkyvät paikoin laaja-alaisesti kulttuurimaisemassa. Ympäristöinä erityisiä ovat Kymenlaakson monet kirkkoympäristöt ja itäisen Suomenlahden saaristokylät, joiden rakennuskulttuuri on varsin hyvin säilynyt.

Kymenlaakson vanhinta kaupunkikulttuuria edustaa Hamina 1700-luvun säteittäiskaavallaan ja rakennuskannallaan. Ruotsinsalmen Merisataman raunioille kasvaneella Kotkalla on vahva identiteetti teollisuus- ja satamakaupunkina 1800-luvun lopulta lähtien. Rautatieaseman yhteyteen muotoutunut ”business-kaupunki” Kouvola edustaa nykyisellään 1900-luvun loppupuolen kaupunkikuvaa. Kaupunkien ja teollisuuden yhteydessä Kymenlaakso tarjoaa korkeatasoisia uudemman arkkitehtuurin esimerkkejä.

 

Tiedustelut:

rakennustutkija
Kirsi Toivonen
040 643 1100
kirsi.toivonen (at) kotka.fi

Kymenlaakson museo
Tornatorintie 99 B
48100 Kotka