02.02.2018

MEDIATIEDOTE 2.2.2018

Koksin rakennustyömaaKuntayhtymästä tulee Kymenlaakson suurin organisaatio

Sote-rakenne halutaan valmiiksi hyvissä ajoin ennen maakuntauudistusta.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valmistelu on hyvässä vauhdissa. Tavoitteena on, että kuuden kunnan ja Carean uusi, vapaaehtoinen kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2019.

Kuvateksti:
Kymenlaaksossa rakennetaan sote-kuntayhtymää sekä toteutetaan kaksi isoa rakennushanketta. Kotkassa toimivan keskussairaalan laajennuksen ja peruskorjauksen kustannusarvio on 155 miljoonaa euroa.


Kymenlaakson kuntien (Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) valtuustot tekevät lopulliset päätökset kuntayhtymän perustamisesta tulevan kevään kuluessa. Kesällä valitaan kuntayhtymän johto.

Syntyvä kuntayhtymä on Kymenlaakson suurin organisaatio työllistäen noin 5500 henkilöä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen ja tehokkaasti toimiva kokonaisuus, joka takaa yhdenvertaiset palvelut kaikille Kymenlaakson asukkaille.

Aktiivisesti kohti tulevaisuutta

Vapaaehtoisen kuntayhtymän perustaminen nähtiin Kymenlaaksossa tarpeelliseksi, koska valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanossa otettiin vuoden lisäaika. Kymenlaaksossa ei kuitenkaan ole aikaa hukattavaksi: maakunnan väki vähenee ja vanhenee ja sen myötä talouden voimavarat entisestään hupenevat, ja kaksinapaisen maakunnan nykyisiin sote-rakenteisiin hukkaantuu rahaa.

Kymenlaakso halusi ottaa proaktiivisen otteen tulevaisuudesta. Järjestämällä sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan kattavan kuntayhtymän kautta jo nyt, iso osa maakuntauudistuksen sisällöstä on valmiina, kun sen aika koittaa. Maakunnan kokoinen toimija pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin nykyistä hajanaista rakennetta huomattavasti paremmin.
Uusi kuntayhtymä on perustelua rakentaa teknisesti Carean alustalle. Carean nimi tulee todennäköisesti jäämään historiaan. Uuden kuntayhtymän nimestä ei vielä ole päätetty.

Erikoissairaanhoito keskittyi Careaan

Tämän vuoden alusta lähtien Carea on tuottanut kaiken Kymenlaakson erikoissairaanhoidon. Leikkaustoiminta on keskitetty keskussairaalaan (KOKS), jonne on keskitetty myös tehostettua valvontaa vaativat potilaat.
KOKSissa toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Pohjois-Kymen sairaalassa (POKS) on vuoden alusta lähtien toiminut akuutti-/yleislääketieteen päivystys, mutta ei enää erikoisalakohtaista päivystystä.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta on keskitetty KOKSiin. POKSissa tarjotaan perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa ja jatkossa vahvistetaan kuntoutuksen roolia POKSin osastotoiminnassa.

Erikoissairaanhoidon vastaanottotoimintaa on sekä KOKSissa että POKSissa. Tulevaisuudessa on tarkoitus tarkentaa työnjakoa niin, että Kouvolan väestö saa POKSista ne erikoissairaanhoidon vastaanottopalvelut, jotka on toiminnallisesti mahdollista sieltä antaa.

Sairaalahankkeet etenevät suunnitellusti

Yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisten muutosten kanssa Kymenlaaksossa toteutetaan kaksi mittavaa rakennushanketta, KOKSin laajennus ja peruskorjaus Kotkassa ja Ratamokeskuksen rakentaminen Kouvolassa.

Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 217 miljoonaa euroa, josta keskussairaalan osuus on 155 miljoonaa ja Ratamon 62 miljoonaa euroa.
Viime vuonna alkanut KOKSin laajennuksen (G-osan) rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Rakennusteknisiä yllätyksiä ei ole tullut.

Parhaillaan valetaan uudisosan anturoita. Rakennus alkaa hahmottua maisemaan helmi-maaliskuussa, jolloin alkaa rungon pystyttäminen. Sisätyövaiheeseen on tarkoitus päästä loppuvuodesta.
Laajennuksen kokonaispinta-ala on noin 19 000 neliötä. Tavoitteena on, että laajennusosa voidaan ottaa käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. Sinne sijoittuvat muun muassa leikkaussalit, välinehuolto, synnytykset ja päivystys.

Seuraavana ovat vuorossa sädehoito-osaston laajentaminen nykyisen sädehoitobunkkerin viereen ja huoltorakennuksen (F-osan) peruskorjaus tai korvaaminen kokonaan uudella.
Viimeisenä on vuorossa vanhan sairaalan peruskorjaus lohko kerrallaan. Tavoitteena on, että keskussairaala on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2023.

Ratamoon 115 osastopaikkaa

Ratamokeskus rakennetaan Kouvolan Kotiharjuun niin, että valmista pitäisi olla vuonna 2020. Parhaillaan on käynnissä arkkitehti- ja tilasuunnittelu.
Loppusyksystä alkavat Ratamon maanvahvistustyöt ja keväällä 2019 aletaan laittaa anturoita maahan. Ratamon kokonaisneliömääräksi tulee noin 20 000.

Ratamokeskus tulee valmistuttuaan olemaan olennainen osa Kymenlaakson sote-palveluverkkoa. Tavoitteena on, että Ratamoon siirtyvät nykyiset Carean tuottamat POKSissa sijaitsevat toiminnot kuten akuutti-/yleislääketieteen päivystys, sosiaali- ja kriisipäivystys, erikoissairaanhoidon vastaanotot ja perusterveydenhuollon vuodeosastot sekä näitä tukevat kuntoutuksen palvelut.
Osastohoidon paikkoja Ratamokeskukseen tulee 115 potilaalle. Ratamossa aletaan tuottaa nykyisen Kouvolan Marjoniemen terveysaseman ja Korian terveysaseman perusterveydenhuollon palvelut sekä terveysasemien päihde- ja mielenterveystyön palvelut 38 000 asukkaalle.

Suun terveydenhuollon palveluista Ratamokeskukseen siirtyy Marjoniemen terveysaseman toimintojen lisäksi keskitetty päivystys.
Sosiaalihuollon palvelusta rakennukseen sijoittuvat toiminnot, joiden tuottamisesta fyysisesti samassa rakennuksessa arvioidaan olevan asiakkaille eniten hyötyä.
Ratamokeskukseen sijoittuvat myös geriatrinen yksikkö ja kotiutustiimi, joka muodostaa pohjan myöhemmin kotisairaalan toiminnalle.

Diagnostisista tukipalveluista Ratamokeskuksessa toimii kuvantaminen ja laboratorio. Välinehuollon ja sairaala-apteekin palveluiden osalta Ratamokeskus tukeutuu Kymenlaakson keskussairaalaan. Ratamokeskuksen ruokahuollosta vastaa oma valmistuskeittiö.

Palveluverkkoa valmistellaan

Sairaaloiden lisäksi muun palveluverkon suunnittelu on vielä kesken. Mietittävänä on periaatteet, joilla toimipisteiden tarve ja sijainti määritellään sekä se, missä toiminnoissa voidaan hyödyntää koko ajan kehittyviä sähköisiä palveluja.

Toimipisteiden tarkastelussa on kolme tasoa: maakunnallinen (yksi paikka, jossa palvelu tuotetaan), alueellinen (väestökeskittymät) ja lähipalveluiden taso.
Palveluverkon suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa tarkoituksenmukaisuus ja maakunnan kantokyky. Tavoitteena on dynaaminen palveluverkko, joka joustaa muuttuvissa tilanteissa.
Ensimmäinen versio siitä, millä periaatteilla palveluverkkoa ryhdytään toteuttamaan, on juuri valmistunut.