25.07.2019

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö siteerasi Pyhimystä Meripäivien avajaispuheessaan

Kaupunginjohtaja avasi perinteisesti Meripäivät torstaina. Puheessaan Sirviö siteerasi juuri Juha Vainio -palkinnon voittanutta Mikko Kuoppalaa, eli Pyhimystä.

Puhe

Sirviö"Rakkaat kotkalaiset, arvoisat Meripäivien vieraat, hyvät kuulijat and dear friends from our sistercity Taizhou in China!

Kotkan Meripäiviä on järjestetty jo vuodesta 1962 lukien, joten tapahtumalla on varsin pitkä ja upea historiallinen perinne. Meripäivät ovat vuosi vuodelta yksi Suomen tunnetuimmista sekä suosituimmista kaupunkifestivaalitapahtumista. Tätä todistaa se, että tapahtumaan osallistuvien kävijöiden määrä on vuosittain huikea. Kotkan kaupungin puolesta voinkin ilolla todeta, että Meripäivät ovat kaupunkimme useiden muiden tapahtumien joukossa meidän risteilijämme ja lippulaivaivamme.

Tänä vuonna Kotkan Meripäiviin on sisällytetty myös kotikaupunkimme 140-vuotis juhlahumua. Juuri nähty avajaisparaati oli teemaltaan Kotka 140 vuotta. Tälle vuodelle olemme myös saaneet Meripäivien yhteyteen ”Kansallisen Puuvenenäyttelyn” tuonne kantasataman ja Puuvenekeskuksen alueelle. Ja edelleen tämän vuoden Meripäiväviikolla olemme juhlistaneet ystävyyskaupunkitoimintaa siten, että usea ystävyyskaupunkimme on lähettänyt delegaation Kotkaan kuluvan viikon aikana. Kansainvälisenä kaupunkina Kotkalla on tällä hetkellä 10 ystävyyskaupunkia, joista vanhin ystävyyssuhde on jatkunut jo 79 vuotta. Ystävyyskaupunkitoimintamme saksalaisen Greiswaldin kanssa täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja samoin saksalaisen Lübeckin kanssa 50 vuotta.

Hyvät ystävät! Viime vuoden avajaispuheessa leikittelin kotkalaislähtöisen verbaaliakrobaatin, Juha Vainion, sanoittamilla kappaleiden nimillä. Junnun sanoittamista kappaleista ja niiden nimistä saisi aikaan myös toisen, jos kolmannenkin puheen, mutta käytän niin ehkä joskus myöhemmin. Juha Vainion rahasto palkitsee vuosittain merkittävän suomalaisen sanoittajan ja palkinto luovutetaan aina näin Meripäivien yhteydessä. Tänä vuonna tuon palkinnon nappasi jo Emma-Gaalassa palkintopöytää putsannut Mikko Kuoppala alias Pyhimys. Hänet voi tunnistaa myös taiteilijanimistä Pyhi, Miguel Santos, Michael J. Fix, Michael J. Fax Michael J. Fux, Lika-Aki, Paradise Mikko Vittukäsi taikka Navetta-Make. Ehkäpä palkinnon saajan laaja taiteilijanimirepertuaari kertoo siitä, että tälläkin kertaa palkinto on osunut oikeaan osoitteeseen ja varsinaiselle sanasepolle. Uskoisin kuitenkin, että valtaosa hänet tänä päivänä tuntee nimenomaan Pyhimyksenä. Kokonaisuudessaan tämä sanataiteilija on ollut tuottelias sanoittaja ja musiikintekijä rap-genressä. Ajattelinkin käyttää hänen tuotantoaan puheessani ja hänen kappaleistaan syntyi seuraavan tarina Kotkasta ja Kotkan Meripäivistä.

Kotkahan ei ole mikään Dallas tai Costa Rica, vaikka täyttääkin tänä vuonna jo 140 vuotta. Itse asiassa tässä kohti voisi heittää vaikka Tekonaurua, koska kaupunkimme juuret ovat huomattavasti pitemmällä. Voit luottaa muhun, kun sanon, että nykyiset Kotkan maantieteelliset rajat löytyvät jo vuoden 1642 kartasta. Toki silloin kyseisen alueen nimi ei ollut Kotka, mutta ei se myöskään ollut mikään Salainen maailma, vaan Kymi. Vaikka vertaispaineen valtava valta ja Pitkä kolmonen houkuttelevat puhumaan enemmänkin kolmesta K:sta, niin sitä en tee, koska edessä voi olla Lähtölaskenta tältä lavalta. Näin ulkopuolelta tulleena, mutta jonkin verran paikkakuntaa etukäteen tunteneena voin todeta, että puhumalla vuosikymmeniä sitten tapahtuneesta kolmen kovan K:n ei vapaaehtoisesti tapahtuineesta yhdistymisestä, voivat suhteet olla Solmussa ja ympärillä tuntuu jossain määrin Tulehtunut ilmapiiri.

Siis takaisin pitemmälle historiaan. Kotkan kaupunki sai itse asiassa kaupunkioikeudet 140 vuotta sitten. Se ei ollut Pyhän vitutuksen katedraali, jossa kaupunki päätettiin perustaa. Päätös tehtiin Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan senaatissa ja niinpä 16.7.1879 lukien Kotkan kaupunki sekä sen kaupunkioikeudet olivat olemassa. Aikaa tuosta on vierähtänyt niin paljon, että noita aikoja ei muista edes Tavallisen Tuomas Uimosen sukupolvi. Takanamme on siis pitkä ja menestyksekäs historia, mutta uskokaamme yhdessä, että edessämme on uudet Aakkoset ja parempia Katuvisoita ja loistava tulevaisuus.

Tulevaisuuden loiston varmistamiseksi ei tarvitse sanoa, että Mä osaan lentää, vaan siihen riittää suora rautatieyhteys pääkaupunkiseudulle. Kuten tiedämme, niin meillä on pohjoisen naapurikaupunkimme kanssa ollut hieman erilaisia näkemyksiä ratalinjauksesta, mutta Elviskin sanoo ei muille kuin itäiselle rantaratalinjaukselle. Vaikka Valkoisten dyynien ratsastajat ja aiempi Silmäniskumurhaaja Helsingissä kovasti koettivat kaataa meidän haaveidemme päälle Suolaa, niin nyt Intialainen enneuni kertoo, että Ilmassa on jotain hyvää. Jopa Bättre folk otti asiaan kantaa kesäisessä puoluekokouksessaankin meidän toivoman ratalinjauksen puolesta.

Sitä paitsi pitäisihän pohjoisen naapureille riittää Positivistinen junamatka oikeaan satamakaupunkiin katsomaan välillä Kurjuutta kummempaa ja toisaalta heillähän on jo lähes tunnin yhteys pääkaupunkiin. Hyvät ystävät, en tiedä mikä Vimma syntyi puhua rautateistä näin Meripäivien avauspuheessa, mutta kun lavalla on Mies ja biitti, niin ajatukset voivat olla silloin yhtä Silivatiseilaa.

Arvoisat kuulijat, Kotkan Meripäivät on perinteikäs tapahtuma, jossa on Jokaiselle jotain. Järjestäjätahon ja pelastusviranomaisten puolesta kuitenkin ilmoitan ja varmistan, että emme halua Huomioita kävelystä veden päällä, koska kenenkään Poimunopeus ei riitä pinnalla pysymiseen, vaan siinä voi alkaa viimeinen Lähtölaskenta. Mikäli jostain syystä joku Paska Midas kuitenkin ehdottaa, että nyt tulisi ottaa askel veden päälle, niin ellei alla ole Riippusilta, tulette huomaamaan, että tämä Suhteettomuusteoria veden päällä kävelyn onnistumisesta koskee meitä kaikkia.

Kun kuitenkin vietämme teemamme mukaan vähän reilumpia Meripäiviä riehakkaasti, niin silti uskon, että kukaan meistä ei muutu Ihmisestä apinaksi. On selvää, että jossain vaiheessa juhlintaa vastaan voi tulla jonkinlainen Yömatelija, tai ainakin sen näköinen, mutta tuskin hänkään on Iso paha susi, vaan tavallinen Jyri tai joku muu.

Monelle Kotkan meripäivät voi olla juhlatapahtuma, jolloin näin torstaina avajaisten aikaan kaverille todetaan, että Herätä mut maanantaina. Ja kun maanantai aamu valkenee, niin silloin tämä Angervotien ajattelija on kuin Valkoinen varjo entisestään ja kysyy herättäjältään vain yhden kysymyksen, joka kuuluu Paljon kello o? Todennäköisesti tällöin mielessä on vain Toisen miehen laulu, ja pelkona seuraavaksi edessä oleva pahamaineinen Liskojen yö. Edessä on myös se rohkeuden keräys, että uskaltaa astua esiin todeten, että Äiti anna anteeksi.

Kun yhdessä juhlimme näitä Meripäiviä, niin pitäkäämme mielessä Isä, poika ja se henki, ettei Tuhansien murheellisten lainien maa saa uusia säkeitä Täällä. Vaikka juhlinnan myötä voi olla Vitun vapautunu, niin muistakaa, että kenenkään Meripäivien aloituksen Intro ei saa johtaa siihen lopulta käteen jää Kaikkea pahaa tai Pettymys tai sitten muuten vaan Uupuu eikä löydä oikeaa Taigaa. Yleisenä ohjeena voisi olla kaupunkistrategiamme mukaan, että Anna rakkautta kaikille äläkä ole mikään Teflon Love. Kun muistaa ohjeen, että Pidä itsesi miehenä, niin yhdelläkään Uuras urholla ei tarvitse olla mielessä Pakofantasia Eikä turha Tora johda siihen, että suhde on Ohi ja yhteiseen askeltamiseen syntyy Kuolio. Voihan olla, että parhaimmassa tapauksessa kuukausia juhlinnan jälkeen joku voi todeta, että Jano johti siihen, että nyt Pulkasta löytyy Tähti, jolla on Tutti suus ja Vaipat housuissa. Eli mikäli rakkauden liekki syttyy, niin Mukaudu ja Anna sen palaa siten, että tuntuu Ihon alla.

Mutta hyvät ystävät, onhan tämä meidän rakas Kotka varsinkin näin Meripäivien aikaan lähes Taivas ja itse suorastaan Oksennan onnesta, mutta vain onnesta. Vaikka kaupungissamme voi muutoin olla tuoksuja ilmassa, niin täällä ei ole ollenkaan Haiseva mieliala. Kotka on kaupunki, jonka siipien alle voimme kaikki puhaltaa menestyksen ilmaa. Minä voin todeta, että Mun elämä on Nyt täällä ja voin puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että Kotkassa viihtyvät Kaunotar ja Sirviö.

Arvoisa yleisö siihen päättyi puheeni leikkimielinen osuus, ja äskeisestä tekstistä löytyy yli 70 Mikko Kuoppalan eli Pyhimyksen musiikillista kappaletta, joka kuvastaa taiteilijan tuottavuutta. Luonnollisesti kappaleet eivät ole kaikilta osin niin tunnettuja kuin Junnun sanoitukset, ainakaan vielä. Osalle Teistä nämä saattoivat olla täysin outoja, koska Pyhimyksen musiikillinen genre on hieman erilainen Junnuun verrattuna, mutta kuten Kuoppala on itse todennut Junnun hengessä teksteillä pitää pystyä sekä itkettämään että naurattamaan. Itse luonnollisesti löysin suosikkini kappaleesta Kaunotar ja Sirviö, jonka olemassa olosta olen kyllä tiennyt, myös musiikillisessa muodossa.

Hyvät Kotkan meripäivien avajaisväki! Näillä sanoilla toivotan Teille kaikille iloista, turvallista ja lämmintä Meripäivien juhla-aikaa. Nautitaan monipuolisesta ohjelmatarjonnasta yhdessä reilusti, rohkeasti ja rakkaasti."