21.06.2017

Kantasatamahanke liikahti eteenpäin - maanvuokrasopimukset allekirjoitetaan

Kotkan Kantasataman ns. Old Port -hanke liikahtaa lähipäivinä ison askeleen eteenpäin, kun maanomistaja Kotkan kaupunki ja hanketta kehittävä GVA Sawyer -yhtiö allekirjoittavat hankkeen ensimmäistä osaa koskevan maanvuokrasopimuksen.
”Tämä on iso askel valtavassa projektissa, jonka ensimmäisessä vaiheessa tulee olemaan nyt viimeisimpien suunnitelmien mukaan neljä suurta elementtiä eli Outlet, XAMKin uusi kampus, tapahtuma-areena ja hotelli”, kertoi hankekehittäjän, GVA Sawyerin hallituksen puheenjohtaja ja hankkeen päävetäjä Cameron Sawyer keskiviikkona Kotkassa.

Sawyerin mukaan Kantasataman rakennustyöt alkavat heti kesän jälkeen, kun alueelta puretaan lukuisia isoja varastohalleja ja aloitetaan myös maansiirtotyöt.
”Me joudumme varastojen purkamisen lisäksi siirtämään lukuisia rautatiekiskoja sekä rakentamaan ja paaluttamaan perustuksia, joihin alueen erityisen luonteen takia joudumme käyttämään useita satoja paaluja”, Sawyer kertoo.

Maanvuokrasopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa luonnollisesti samalla myös sitä, että GVA Sawyer ryhtyy maksamaan kaupungille vuokraa, joka on kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannosen mukaan alkuvaiheessa yli 300 000 euroa vuodessa ja kasvaa sitä mukaan kun uusia hankeosia toteutetaan.

Merkittäviä
synergiaetuja

Cameron Sawyer on erityisen mielissään siitä, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMkin hallitus päätti tiistaina rakentaa Kantasatamaan uuden kampuksensa, joka tuo sekä Sawyerin, kaupunginjohtaja Henry Lindelöfin että XAMkin rehtorin Heikki Saastamoisen mukaan merkittäviä synergiaetuja, kun samaan ryppääseen ovat vielä tulossa yksityisellä investoinnilla rakennettava hotelli ja kaupungin investoima tapahtuma-areena.

”Nämä kaikki osat yhdistämällä säästämme päällekkäisistä, turhista rakennusinvestoinneista jopa 2000 neliömetriä eli noin 4-5 miljoonaa euroa”, sanoi XAMKin rehtori Saastamoinen tarkoittaen mm. sitä, että kompleksiin tulevat opetus- ja kokoustilat, ravintola ja liikuntatilat ovat yhteisiä. Myös Merikeskus Vellamon läheisyys tuo lisää synergiaa.

”Me olemme päättäneet rakentaa uuden kampuksemme joka tapauksessa Kotkansaarelle ja jos nämä muut hankkeet toteutuvat ja mainittua synergiaetua syntyy, paikka on tämä Kantasatama”, rehtori Saastamoinen vakuuttaa.

Tapahtuma-areena tulisi olemaan Kotkan kaupungin oma investointi ja sen suhteen päätökset tehtäneen jo tulevan syksyn aikana, jotta ammattikorkeakoulu pääsee suunnittelemaan ja rakentamaan omaa kampustaan ajatellussa aikataulussa.

”Olen käynyt keskusteluja kotkalaisten päättäjien kanssa ja heidän suhtautumisensa tapahtuma-areenainvestointiin on päällisin puolin myönteistä - etenkin nyt, kun esille on tullut myös uuden hotellin rakentaminen areenan kupeeseen yksityisenä investointina”, kaupunginjohtaja Lindelöf kertoo.

Lindelöfin mukaan noin 20 miljoonaa euroa maksavan, kooltaan noin 8000 neliömetrin suuruisen tapahtuma- ja kongressiareenan investointi maksettaisiin pääosin kaupungin sähköosakkeistaan saamilla rahoilla.

Areena nostaisi Kotkan
tapahtumakaupunkien kärkikaartiin

Tapahtuma-areenan suunnittelussa Kotka on käyttänyt apuna alan ammattilaisia, Pink Eminence -yhtiön Outi Raatikaista ja No Fear Agencyn Vesa Ristimäkeä, jotka molemmat ovat olleet mukana mm. Turun Logomon ja Hämeenlinnan Verkatehtaan kehittämisessä nykyiseen muotoonsa.
”Logomo ja Verkatehdas ovat olleet menestystarinoita enkä näe mitään syytä siihen, miksei Kantasatamaan rakennettava areena nostaisi myös Kotkaa tapahtumakaupunkien kärkikaartiin”, Outi Raatikainen sanoo.

Raatikaisen ja Ristimäen laatimassa selvityksessä Kantasataman tapahtuma-areena olisi siis noin 8000 neliömetrin suuruinen ja sinne mahtuisi esimerkiksi konserttitilanteessa noin 3600 henkeä. Kokousmuodossa kapasiteetti olisi suunnilleen 1500 istumapaikkaa.

”Jos tällainen investointi Kantasatamaan päätetään tehdä, siitä ei kannata tehdä liian pientä, mutta ei myöskään tarpeettoman suurta. Uskomme, että tämä olisi nimenomaan elinkeinopoliittisesti järkevä investointi, joka viimeistään neljäntenä toimintavuonnaan olisi luonut alueelle heijastusvaikutuksineen nelisensataa työpaikkaa ja aluetaloudelliset vaikutukset olisivat vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Näin se olisi linjassa muiden samantapaisten, jo toteutuneiden hankkeiden kanssa”, Raatikainen toteaa.