31.07.2018

Kansallispukutuuletus ja uusi näyttely avautuu Vellamossa

Kansallispukutuuletuksia järjestetään elokuussa ympäri maata ja Kotkassa kokoonnutaan iloisen yhdessäolon merkeissä Merikeskus Vellamoon sunnuntaina 5.8. klo 11-14.
Vellamossa on avautunut myös uusi pienoisnäyttely, jonka pääosassa ovat kansallispukuun kuuluvat tykkimyssy ja tanu.

Kansallispukutuuletus kutsuu pukeutumaan kansallispukuun tai sen osaan ja tuulettamaan pukua tapahtumapäivänä. Merikeskus Vellamossa pukuja tuuletetaan kattoestradilla tai sateen yllättäessä auditoriossa.
Ohjelmassa on mm. katsaus Suomen eri alueiden yli 400 kansallispukuun, yhteislaulua ja kansantanssia. Kansallispukuun pukeutuneet museovieraat pääsevät näyttelyihin ja voivat nauttia ravintolan brunssia kampanjahinnalla.
Koko tapahtumapäivän ohjelma löytyy osoitteesta https://bit.ly/2wzycvS

Huomaa myös Tietoherkku-luento 12.9: Kymin kansallispuku - miten se syntyi?, https://bit.ly/2IwlMd3

Kansallispukutuuletus

Elokuun 5. päivää pidetään kansallispuvun syntymäpäivänä. Sitä juhlistetaan pukeutumalla kansallispukuun, kansanpukuun, muinaispukuun tai johonkin muuhun perinteiseen vaatteeseen tai osaan kansallispuvusta ja menemällä ulos piknikille tai muulla tavoin kokoontumaan yhteen tuulettamaan kansallispukuja.

Kansallispuvun syntymäpäivä juontaa keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovnan Lappeenrannan vierailusta 5.8.1885.
Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene, jonka souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tämä oli kansallispukujen ensimmäinen suuri julkinen esiintyminen, ja sitä voidaan pitää kansallispuvun syntymäpäivänä.

Kansallispuku

Kansallispuku perustuu pukuhistorioitsijoiden asiantuntemuksella kansan 1700–1800-lukujen vaatteisiin koostamista kokonaisuuksista. Ensimmäiset kansallispuvut koottiin jo 1800-luvun loppupuoliskolla ja yksi tuoreimmista on Kymin kansallispuku, joka koottiin vuonna 2004.

Kansallispuvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin. Kansallispuvuissa elää siten kansan eli rahvaan pukeutumisen muoti, johon omaksuttiin muotipiirteitä ylemmiltä säädyiltä. Tykkimyssyn esikuvat ovatkin säätyläisten ja porvariston käyttämissä silkkimyssyissä. Värikäs, silkkikankaasta valmistettu tykkimyssy oli rahvaan naisen kallein ja hienoin puvun osa, jonka hän sai päähänsä naimisiin mentyään. Erivärisillä kukikkailla silkkinauhoilla päällystetty myssy, jossa on takana pitkät nauhat, on tyypillinen Kymenlaakson alueella.

Kymin alueella tykkimyssyä tavanomaisempi päähine naisilla oli tanu, valkoinen päähine, jonka reunaa koristi leveä pitsi. Yksi Kymin kansallispuvun tanujen esikuvista on Kymenlaakson museon kokoelmasta ja se on näyttelyssä esillä.